Kevätpuuhat etenevät hyvää vauhtia

 

Kellarin katon toinen puoli on nyt muutamaa naulaa vaille valmis, ja olemmekin päässeet aloittamaan jo toistakin puolta. Siinä on edessä sama työ: vanha kattohuopa ja kolmiorimat poistetaan sekä niiden alla oleva pärekatto.

Katon paremmalla puolella pärekatto on säilynyt huomattavasti parempana, ja sitä oli jopa harmillista alkaa purkaa. Muuten katon uusiminen ei kuitenkaan onnistuisi.

Tunsin jopa hieman haikeutta ajatellessani, että yli sata vuotta sitten isopappani - ja kenties myös isoisopappani - ovat olleet rakentamassa kellaria ja sen kattoa. He ovat nähneet kovan vaivan asetellessaan pärekattoa paikoilleen, ja nyt se täytyy purkaa pois uuden katon tieltä.

Isonpuolen kevätsiivous on myös saatu melkein valmiiksi. Osa matoista on tuuletettu, kaikista vanhimpia ja hauraampia ei uskalla, lattiat on imuroitu ja pölyt pyyhitty. Samalla joidenkin huoneiden ilmettä on hieman uudistettu.

Pirttiin on tehty lisää pöytä- ja istumatilaa, koska tulevissa tapahtumissa sille on tarvetta. Pirtin ompelukone siirrettiin isomummon kamariin, jossa ennestään oli jo toinen ompelukone. Ne asetettiin vierekkäin, ja kammarissa ollut pöytä siirrettiin toisen ikkunan eteen. Pöydän jatkopala otettiin käyttöön, jotta sen ääressä mahtuu tarvittaessa istumaan useampikin.

Keittiön pöydän paikkaa siirrettiin hieman sivummalle, koska erityisesti kesällä ikkunasta paistava aurinko osuu suoraan pöytään. Jos pöydällä on tarjottavaa, aurinko paistaa suoraan niihin. Nyt pöytä on hieman varjoisammalla paikalla, ja senkin ympärille mahtuu tarvittaessa hyvin istumaan.

Myös leikkimökin kunnostus on saatu hyvälle alulle. Jo aikaisemmin keväällä, roudan sulattua, mökki aseteltiin perustuksille ja katto putsattiin sammaleesta. Viime lauantaina leikkimökki sai pintaansa punamaalin. Vielä pitää maalata ikkunanpuitteet sekä tehdä sisäsiivous ja sisustaa mökki.

Minulla on jo suunnitelmia tulevaa lastentapahtumaakin varten. Olen keräillyt tarvikkeita keppihevosesterataa varten, ja tapahtumassa tulee olemaan ainakin keppihevosesterata, jonka saa suorittaa omaan tahtiin ja itselle sopivalla korkeudella.

Innolla odotan jo tulevia tapahtumia. Ensimmäinen vierailijaryhmä saapuu jo parin viikon päästä - toivottavasti kellarin katto ehditään saada valmiiksi ennen sitä!

Kevättä ilmassa - kellarin katto uusiksi

 

Varma kevään merkki on se, kun vasara alkaa paukkua Hirvelässä. Tämän kevään urakkana on Isonpuolen kellarin katon uusiminen - katon huonompi puoli onkin ollut pressun alla jo vuosia.

Maakellari on vuodelta 1919, eli se on hieman vanhempi kuin Isopuoli. Alkuperäinen kattomateriaali on ollut pärettä, jonka päälle on myöhemmin laitettu huopa.

Remontti aloitettiin katon huonommasta päästä.

Ensimmäiseksi irrotettiin huopa ja sen alla ollut pahvi. Ne lähtivät yllättävän helposti - lähinnä vetämällä. Myös kolmiorimat purettiin pois.

Yhdestä pahvista löytyi teksti "Kaukonpuoli", joka viittaa naapuritilaan. En tiedä, oliko pahvilla jokin erityinen merkitys vai oliko sitä vain käytetty aluskatteena, mutta teksti oli kyllä juuri oikealla puolella - Kaukon suuntaan.

Lopulta jäljellä oli enää täysin päreiksi murentunut pärekatto. Tämä höttö lähti lapion ja harjan avulla suhteellisen vaivattomasti.

Paljaan katon rei'istä näkee kellarin eristyksen: olkea. Sitä on paksu kerros katon alla. Olisi mielenkiintoista tyhjentää oljet ja tutkia, mitä kaikkea katon alla mahdollisesti löytyisi, mutta siihen ei tällä kertaa ole aikaa.

Päreet on kiinnitetty sadoilla nauloilla. Päätimme, ettemme ala nyppiä niitä yksitellen irti, vaan hakkaamme ne lautoja vasten, jotta päälle on helppo asentaa osb-levyt.

Nauloja hakatessa sattui työnaiselle pieni haaveri: vasara lipsahti kädestä ja putosi yhdestä suuremmasta raosta suoraan välikatolle olkien sekaan. Onneksi paikka oli sellainen, että pienellä kiipeilyllä pääsin avaamaan kellarin oven yläpuolella olevan luukun ja sain ongittua vasaran takaisin käyttöön.

Seuraavaksi uusitaan lahonneet puuosat, minkä jälkeen katolle asennetaan osb-levyt, kolmiorimat ja uusi huopa. Purkaminen ja uusiminen tehdään myös katon toiselle puoliskolle, joka on jo alkujaan paremmassa kunnossa. Työt siis jatkuvat vielä, mutta etenevät kuitenkin melko rivakkaan tahtiin.

Tänä vuonna jäät lähtivät Iijoesta poikkeuksellisen aikaisin. Vesi nousi rannalla korkealle ja siirsi muun muassa grillipaikkana toimineen kaivonrenkaan pois paikoiltaan. Siinäpä meillä onkin työ saada se takaisin paikoilleen.

Rantamökki on tänä kesänä vain satunnaisessa Airbnb-käytössä. Vuokraaminen ja elämysten tarjoaminen kotimaisille ja ulkomaisille vieraille on mukavaa, mutta aikaa vievää, ja haluammekin keskittyä tänä kesänä enemmän Hirvelän kotimuseon toimintaan.

Lopuksi vielä muistutus: kaikki, jotka ovat kiinnostuneita osallistumaan Yli-Iin kulttuurikävelyyn, muistakaa tehdä se 7.6. mennessä osoitteeseen yliwoima@gmail.com tai käyttämällä tapahtumakalenterin ilmoittautumislinkkiä. 

Kesä 2026

 

Kevät on jo varkain ehtinyt pitkälle, ja nyt on aika miettiä tulevan kesän tapahtumia Hirvelän kotimuseossa. Kaikkia päivämääriä ei ole vielä tiedossa/varmistettu, mutta tässä hieman osviittaa kesälle 2026.

Toukokuussa museossa on kesäsiivouksen aika, sillä jo loppukuusta Hirvelään saapuu yksityinen vierailijaryhmä. Tämä avaa meidän osaltamme Hirvelän kesäkauden.

13.6. alkaa erittäin mielenkiintoisen tapahtumakokonaisuuden ensimmäinen osa: Yli-Iin kulttuurikävely. Tämän ensimmäisen kävelyn päätepiste on Hirvelä. Odotan tapahtumaa erittäin innokkaasti ja hieman jännityksellä. Ohessa linkki tapahtumaan Yli-Iin kulttuurikävely.

Heinäkuussa pidämme museon ovet auki joka maanantai eli 6.7, 13.7, 20.7 ja 27.7 klo 12-16. Museoon saa tutustua rauhassa, ja myynnissä on popup-tyylisesti kahvia ja pientä purtavaa.

Hirvelän kotimuseo on avoinna myös Yli-Iin pitäjäpäivien aikaan, joiden ajankohta ei ole vielä varmistunut. Tällöinkin kahvipannnu on kuumana.

Tähän yhteyteen mainittakoon, että kaupunki on kiristänyt avustuslinjauksiaan, joten emme hae enää avustusta kahvitarjoilun järjestämiseen. Tänä vuonna kahvia ja pullaa on kuitenkin saatavilla omakustanteisesti kohtuuhintaan.

Lisäksi tarkoituksena on järjestää yhteislaulutilaisuus sekä lapsille oma tapahtuma leikkimökin avajaisten yhteydessä.

Odotan jo innolla tulevaa Oulu2026-kulttuurikesää! Toivottavasti moni pääsee käymään Hirvelän kotimuseossa myös tänä kesänä.

Vieraskirjan kertomaa

 

Maaritin lapsuudenmuisteloista tuli mieleen lueskella Hirvelän vieraskirjaa, joka on alkanut vuonna 1990. Kirjassa on ihania muistoja Hirvelästä, joten laitan niitä muistoksi myös tänne - tietenkin mahdollisimman anonyymisti.

Kirjassa on satoja nimiä. Hirvelässä on ollut nuotioiltoja, eläkeläis- ja muiden yhdistysten kokoontumisia, syntymäpäivä- ja muita juhlia, etappitaloon liittyviä tapaamisia, koulu- ja päiväkotiryhmien vierailuja sekä ihan vain yksittäisten ihmisten käyntejä. Kirjan ensimmäinen teksti on 8.7.1990:

"On tuoksu ajan patinan

  tääll' vanhass pirtiss Hirvelän.

  Tääll' on hauska poiketa,

  ja lapsuusaikaa muistella!"

Viimeinen kirjoitus on 23.6.2013:

"Juhannusvierailulla Rauha-mummun luona."

Rauha oli jo vuonna 2008 muuttanut Yli-Iin kirkonkylälle lähemmäksi palveluja, ja vieraskirja seurasi sinne mukana.

Seuraavat tekstit ovat suoria lainauksia vieraskirjasta.

16.8.91

"Täältä olen hakenut postia monet kerrat. Ja käynyt kuuntelemassa lastentuntia radiosta. Kiitos että sain käydä täällä."

31.5.1992

"x vuosipäivä päiväkahvitilaisuudessa, ilma oli mitä parhain. Meitä oli mukana nuorta ja varttunutta. Tikkaa heitetään, saapasta nakataan, kahvia juodaan ja vanhoja muistellaan."

9.7.92

"Käytiin vähän lapsuusajan maisemissa. Aikaa on kulunut paljon, mutta monet muistot tuli mieleen täällä käydessä."

23.5.1993

"Kiitos, kun saimme vierailla Suomen historian kannalta tärkeässä paikassa."

26.8.1993

"Räinän kauniilla ja perinteistä rikkaalla pihalla makkaraa paistamassa, kahvittelemassa ja "elokuuta kasvattamassa", mukavia tarinoimassa mukavien kyläläisten ja nuotion lämmössä lämmittelemässä - - - Vielä on kesästä jäljellä tämä elokuun iltakahvi. - - -"

16.8.1995

"Rauhalle kiitos, suuri kiitos! Jälleen oli hauska tulla tänne vanhan ajan kotiin. On mukana sellaisiakin jotka ei ole ennen käyneet. Monet, monet vanhan ajan kodin asiat kertaantuu täällä. Jokainen meistä voi kertailla lapsuuden kotoista elämää. Paljon herää sellaisia asioita jotka ovat nykyisen ajan elämälle tuntemattomia, kuitenkin ne elävät tämän sukupolven muistissa. Rakkaat ja arvokkaat muistot ovat meille elämän virkeyttä ja iloa, täällä kohtaamme sellaisen tunteen - - -"

4.10.1995

"Tulimme vihdoin ja viimein tänne Hirvelän törmälle, kauan on aiottu. Tuo x pitää tätä törmää hyvin tuttuna. Sanoo joskus kuudettakymmentä vuotta sitten juosseen tällä pihalla ja tuossa suuressa pirtissä syönyt ja juonut ja suureksi kasvanut. On tosi mukava pistäytyä täällä ja tutustua tähän arvokkaaseen paikkaan. Tähän pirttiin "museoon" joka on niin kauniisti laitettu. On säilytetty vanhaa joita niin harvoin tämän ajan ihmiset eivät edes tiedä mitä niillä on tehty. - - -"

13.1.1996

"Pikavierailu lauantai-iltana Rauhan pirtissä. Pihapiirissä jossa on arvokkaasti säilytetty sitä kulttuuria, joka kertoo menneiden sukupolvien elämästä. Monet muistot palaavat ajatuksiin näillä törmillä. - - -"

"Ensi vierailulla 11.8.1996. Mahtava pytinki säilynyt hyvin."

22.9.96

"Aina uudestaan, kun astuu Hirvelän pirtistä ulos; toteaa, se vanha ihana tunnelma huokuu, muistot palaavat siihen kun pappa ja mummu siellä talosteli. Ja tämä Hirvelän pihapiiri; se oli juhlaa kun tuolta x törmältä pääsi Hirvelään tapaamaan serkkuja, leikkimään konkkasta ja kymmentä tikkua. - - -"

20.8.1997

"Muistot kaukaa kauniina palasi mieleeni kulkiessani tuvan poikki, aina mummon ja papan kamareihin saakka. Kauan on aikaa kulunut siitä, kun viimeksi pienenä poikana, vähän suurempanakin, olen istunut tässä tuvassa. Onneksi tupa ja koko kaunis Hirvelän miljöö seisoo kauniisti sille kuuluvalla paikalla. Kiitokset perinnön säilyttäjille ja vaalijoille."

17.8.98

"Kellon rauhallinen tikitys, keinutuolin jalasten ratina, monet mielenkiintoiset tarinat - sain kokea lämpimän, muistorikkaan illan, vanhoja puitteita, esineitä tutkiskellen. - - -"

10.9.1998

"Todella kunnioitusta herättävä paikka."

5.5.99

"- - - Tässä pihapiirissä on niin mukava käydä ja olla. - - -"

3.7.01

"Kulttuurihistoria-kierrokseni kohokohta täällä. Kiitos kaunis esittelystä."

2.6.2002

"- - - Kun astun tuolle pihalle ja näen tämän rakkaan talon ja tanhuan, tunnen syvällä sisälläni lämpimän läikähdyksen siitä ajasta jolloin juoksin tuossa pihalla. Navetassa lehmiä, tallissa hevonen hirnahteli, juostiin savusaunaan, kellarista lohta haettiin ja kesäpirtin hellalla lohen nahkaa paistettiin. Mummo ja pappa täällä pirtissä touhusi, näen silmissäin mummon tuossa hellan ääressä puuroa keittämässä ja pappa keinumassa tuossa keinutuolissa lehtensä kanssa.

Ihanaa lapsuuden aikaa muistelemassa - - -."

22.8.2004

"- - - ajelimme tänne Hirvelän vanhaan pirttiin katselemaan kaikkea vanhaa hyvin säilynyttä esineistöä. Historian lehvien havinaa ja Rauhan tarinointia on mukava kuunnella - - -. Kiitos teille, kun olette jaksaneet vaalia vanhoja perinteitä jälkipolvillekkin nähtäväksi."

27.8.2004

"Kävimme katsomassa erittäin mielenkiintoista kotimuseota. Täällä menisi heti viikko tai kaksi, jos kaikki käytäisiin läpi. - - -"

13.6.2006

"Hirvelässä käymässä ja muistelemassa menneitä aikoja. Olen ollut täällä nuorena poikana paperipuun leimauksella isäni x mukana. Aikaa siitä on kulunut lähes kuusikymmentä vuotta. Nukuin silloin jääkärikamarissa ja luin seinältä silloista historiaa. Talossa oli silloin isäntänä Frans Räinä. Joki oli vapaa. Lohta pyydettiin ja ruoka että uni maistui.

Kyllä tämä talo on historiaa täynnä ja seinät huokaavat menneisyydestä. Kyllä toivoisin että yhteiskunta ja museovirasto antaisivat rahoituksen tämän arvokkaan talon ylläpitämiseksi.

Olen täällä ihan ihmeissäni katsellut kaikkea ja saanut keskustella talon haltijan Rauhan kanssa. Suuret kiitokset."