Pyramidikattoinen kesänavetta

 

Museovirasto on inventoinut Hirvelän rakennuksia ensimmäisen kerran vuonna 1997. Tuolloin alueella sijaitseva pyramidikattoinen kesänavetta mainittiin vain kuvassa samassa yhteydessä muiden rakennusten kanssa.

Kuva: Museoviraston kohdeinventointi 1997.

Vuonna 2009 Museovirasto laati inventoinnin valtakunnallisesti arvokkaista kohteista. Hirvelän pyramidikattoisesta kesänavetasta tuli RKY-kohde. Tämä tarkoittaa sitä, että kesänavetta kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. (Selvennyksenä tähän, Hirvelän rakennukset ja pihapiiri kuuluvat maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015.)

Rky.fi -sivusto kertoo, että valtakunnallisen RKY-inventoinnin kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. - - -

Valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva - - - päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.

Vuoden 2015 Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö -inventoinnissa kesänavetta on mainittu valtakunnallisesti arvokkaana kohteena.

Pyramidikattoiset kesänavetat Hirvelä (RKY 2009) valtakunnallisesti arvokas

Inventoinnissa kirjoitetaan: Pyramidikattoisen kesänavetan ainutlaatuinen rakennustyyppi on kehittynyt Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa, jossa kesähyönteisten kiusa on suurin. Karjarakennustyypin tunnusmerkkinä on pyramidinmuotoinen katto. 

Kesäkäyttöön rakennetun navetan rakenne ja muoto on kehitetty suojaamaan karjaa hyönteisiltä. Yöksi suojaan tuodun karjan lämpö aiheuttaa voimakkaan ilmavirran pienessä rakennuksessa, jonka pyramidinmuotoisen katon keskellä olevan ilmanvaihtotorven kautta hyönteiset ajautuvat ulos. Neliömäinen tai pyöreä runko ja kartiomainen katto edesauttavat voimakkaan vedon syntymistä. 

Navettoja on säilynyt Pohjois-Pohjanmaalla - - -

Pyramidikattoisia kesänavettoja rakennetaan edelleen. Navettojen rakenne on pysynyt vanhan tradition mukaisena.

Vanhoista ilmakuvista selviää, että kesänavetta sijaitsi ennen eri paikassa kuin nykyään. Vuonna 1950 on otettu ensimmäinen ilmakuva Hirvelän alueesta ja kesänavetta sijaitsi silloin maantien vieressä.

Kuva: MML ilmakuva vuodelta 1950. Kesänavetta ympyröity.

Vuonna 1953 kesänavetta sijaitsi vielä samassa paikassa, vaikka ympärille oli tehty jo paljon muita rakennuksia. 

Vuoden 1960 ilmakuvasta näkee, että kesänavetta on silloin siirretty nykyiselle paikalleen.

Kuva: MML ilmakuva vuodelta 1960. Kesänavetta ympyröity.

Isopapan kuoleman jälkeen veljekset pitivät huutokaupan, jossa kukin sai huutaa itselleen Fransin ja aiemmin kuolleen Matildan jäämistön. Huutokaupasta on muistona vihko, johon kaikki tavarat on merkitty kauppasummineen. Vihkosta selviää, että tyttäret Katri ja Mari eivät osallistuneet huutokauppaan, mutta he saivat osansa huutokaupan tuotoista.

Huutokaupassa kesänavetan lunasti itselleen Fransin poika Frans, jonka maille kesänavetta olisi muutenkin jäänyt tilan jaossa. Kesänavetasta ei ilmeisesti syntynyt kilpailua, koska hinta oli nimellinen 1000 mk joka nykyrahaksi muutettuna olisi noin 26 e 😀

Toivo Vuorelan toimittamassa Kansanperinteen sanakirjassa on piirroskuva kesänavetasta. Tekstissä mainitaan: Pohjaltaan neliömäinen rakennus, jonka kartiomaisen katon huipussa on puinen ilmatorvi. Karjan navetassa ollessa torven kautta syntyvä voimakas ilmavirta pitää navetan puhtaana sääskistä.

Kuva kirjasta Kansanperinteen sanakirja, Toivo Vuorela. Piirros: Pirkko-Liisa Surojegin

Minua kiinnostaisi tietää, mistä isopappa Frans sai aikanaan idean rakentaa kyseinen kesänavetta. Olikohan idea kenties lähtöisin Tannilasta, jossa on ollut samanlainen kesänavetta aina 1850-luvulta saakka.