Tekstissä Perinnönjakoja ja testamentteja kerroin isopapan testamentissa olleesta ameriikkalaisesta taskukellosta.
Testamentissa mainittu kello on kiinnostanut minua siinä mielessä, onko taskukello vielä olemassa yli 70 vuotta testamentin kirjoittamisen jälkeen.
Olin yhteydessä isosedän vanhimman pojan sukulaisiin ja sain tiedon, että kello todellakin on vielä olemassa. Sain sähköpostiini hyviä kuvia, joista näkyi hienoja yksityiskohtia ja isopapan teettämät kaiverrukset henkilölle, jolle hän testamentissa taskukellon lahjoitti.
Kuva:T.R |
Kuva:T.R |
![]() |
Kuva: T.R |
Suurempi yllätys koitti muutama päivä sitten. Nykyiset taskukellon omistajat olivat päättäneet lahjoittaa isopapan vanhan kellon takaisin kotiin, Hirvelään.
Kello luovutettiin sunnuntaina 25.9. Olin ja olen edelleen ihmeissäni ja valtavan kiitollinen tästä todella arvokkaasta historiallisesta lahjoituksesta!
Kello tulee esille isopapan kamariin testamentin kanssa.
Ensimmäisenä kellossa huomaa sen koon. Kello on isokokoinen, ympärysmitaltaan noin 60mm ja nupin pituus noin 20mm. Kello painaa 199 grammaa. Kuvassa verrokkina 72 grammaa painava kello.
Kotelon takakannessa on taidokkaasti kaiverrettu kuva. Kuvassa on suuri määrä tukkeja, kaksi miestä, puita sekä iso rakennus jossa on pitkä piippu. Itse näen jopa savun nousevan piipusta.
Kellon koneiston saa näkyville pyörittämällä kierteillä olevan etukannen irti ja nostamalla saranoiden varassa olevan kellotaulun.
Kellon valmistaja on Dueber-Hampden Watch Co. Yhtiöiden historiasta voi lukea (eng.) täältä ja lyhyesti täältä.
Kellotaulussa on nimi Hampden Watch Co., koneistossa lukee Dueber Co. ja kotelon takakannen sisäpuolella A.W. CO. Waltham.
Kellosta löytyy jonkin verran yksityiskohtia googlaamalla. Eräs mielenkiintoinen sivusto on https://pocketwatchdatabase.com/. Sivustolle pystyy syöttämään taskukellon merkin ja koneistosta löytyvän sarjanumeron. Tuloksena oli seuraavaa:
Kelloharrastajat saavat taulukosta selville monenlaista, mutta itselle tärkeimpiä tietoja ovat valmistusvuosi (arvio) 1891 ja maininta kotelosta: erilaisia.
Kotelosta kerrotaan kysymerkin kohdalla suomennettuna: Useimmat amerikkalaiset koneistot yhdistettiin koteloihin tehtaalta lähtemisen jälkeen ja niitä on tutkittava erikseen.
Eli tämä selvittää sen, miksi kellossa on käytetty Walthamin koteloa.
Kotelossa on omistuskirjoituksen lisäksi logo A.W. CO., teksti Waltham pat.apr.22.79. coin, numero 4 ja 5660.
A.W.CO on kotelon valmistaja American Watch Co. Kotelo on valmistettu Walthamissa, Massachusettsissa.
Tuote on patentoitu 22. huhtikuuta vuonna 1879.
Coin viittaa kotelon hopeapitoisuuteen ja numero 4 kertoo kotelon painavan 4 (oz) unssia eli 113,40 grammaa.
Numero 5660 löytyy kotelon lisäksi irrotettavasta etukannesta, joten se on kotelon sarjanumero. Tästä en toistaiseksi löytänyt vielä lisätietoa.
Kellon ikä on vaikuttava. Sivustolla tarkennetaan, että kyseessä on koneiston arvioitu tuotantovuosi +/- 3 vuotta. Eli koneisto on valmistettu 1888-1894 välisenä aikana.
Jo aiemmin mainittua sivustoa tutkimalla selviää, että taskukellon kotelo on valmistettu viimeistään 1892. Kotelon tekstien ja leimojen ulkonäön perusteella samanlaisia koteloja on valmistettu vuosien 1857-1892 välisenä aikana.
Sivustolta löytyy myös katalogi vuodelta 1891. Kuvastossa voi tutustua mm. kellon osien hintoihin. Nykyrahaksi muutettuna kokonainen taskukello koneistolla, kotelolla ja kellovitjoilla varustettuna on ollut hyvin arvokas hankinta.
Kellon luovuttanut henkilö sanoikin hyvin, että kello on varmasti otettu esille liivin taskusta aina sopivalla hetkellä muiden ihmisten nähden.
Taskukellon hankinta-ajasta tai -paikasta ei valitettavasti ole minkäänlaista tietoa. Siksipä seuraava on vain arvailua.
Isopappa syntyi 12.12.1877. Oletettavasti hän ei hankkinut kelloa uutena.
Kävin läpi kaikki isopapasta otetut valokuvat ja löysin yhden kuvan, jossa isopapalla todennäköisesti on kello liivinsä taskussa. Ainakin kellovitjat ovat näkyvillä.
Kyseessä on vuodelta 1928 oleva perhekuva. (Kuva rajattu)
Kuvan vuosiluvusta syntyi ajatus, voisiko taskukello olla isopapan 50-vuotislahja? Isopappa oli joulukuussa 1927 täyttänyt 50-vuotta. Perhekuva on otettu seuraavana kesänä.
Yksi vaihtoehto on, että isopappa sai kellon omalta isältään. Vanhassa valokuvassa joka on otettu ennen vuotta 1928 on isoisopappani Juho. Valokuvasta näkyy, että hänelläkin roikkuu kellonvitjat liivin taskusta.
Kellon takakannen kuva (höyrysahasta?) voisi viitata myös siihen, että isoisopappa Juho olisi saanut kellon lahjaksi työvuosinaan hänen toimittua Siuruan sahalla metsän ostajana.
Tämä kaikki on kuitenkin vain arvailua. Tulen jatkamaan kellon historian selvittämistä siinä määrin kuin se vain on mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti