Isosetä Kaarlo

 

Reilu viikko sitten tein mukavan löydön isonpuolen vintin lattialankkujen alta. Siksipä tässä postauksessa keskitytään tilan esikoispoikaan Kaarloon eli Kalleen.

Viime talvena löysin samojen lattialankkujen alta maalipurkkeja, suksivoiteen, paperipussin ja apteekkipulloja. Tällä kertaa huomasin, että lankkujen alla on kirja tai vihko. Aloin kaiveleen sitä kättä pidemmän kanssa esiin. 

Jouduin hakemaan sahan ja tekemään aukosta sen verran isomman, että sain käteni mahtumaan kolosta.

Lattialankkujen alta tuli esiin mustakantinen vihko, pölyinen, mutta hyvin säilynyt.

 

Ensimmäisellä sivulla on teksti:

Lauluja ja Muistoja

Kaartissa olo ajalta

    Wuosilta

19. 10./6. 25.    19. 2./6. 26.

Kaartilainen

    Kaarlo

    Pudasjärvi

Minulla oli jo joitain tiedonmuruja isosedästä, mutta tämä vihko avasi silmiä melkein sata vuotta sitten eläneen nuoren miehen sielunmaisemaan sekä sen aikaiseen musiikkiin.

Kaarlolla oli myös äärettömän hieno käsiala samoin kuin isällään ja isoisällään.

Olen googlannut vihkon sanoja ja päässyt sen myötä kuuntelemaan vanhoja jo unohdettuja lauluja.

Laulut ovat kenties olleet oman aikansa listahittejä. Esimerkkeinä Italian pojan valssi, Posetiiviveisu Suomesta ja Herra Petteri

Suurinta osaa vihkon 36:sta laulusta ja 23:sta muistosta google ei löytänyt, joten arvoitukseksi jää onko osa niistä Kaarlon itsensä keksimiä.

Monen tekstin jälkeen on päivämäärä, kirjoituspaikka ja allekirjoituksena Kaart R. Eli Kaarlon lempinimi ainakin Viipurissa oli Kaart.

Kaarlo Kustaa syntyi 26.6.1905 perheen ensimmäiseksi lapseksi. Vanhaisä ja -äiti (Juho ja Brita) olivat juuri samana keväänä menettäneet ensimmäisen lapsenlapsensa 6-vuotiaan Väinön (ja puoli vuotta aiemmin vanhimman tyttärensä Liisan) sekä nuoremman tyttären Marin vuoden ikäisen pojan Frans Aleksanterin. Kaarlon syntymä oli todennäköisesti hyvin iloinen perhetapahtuma kaiken surun jälkeen.

Perhe asui samalla tilalla isovanhempien kanssa. Tilan omisti vielä Juho ja Brita. Pihapiirissä oli 1-2 vanhempaa asuinrakennusta, entisiä savupirttejä. Juho oli vuosisadan vaihteessa rakentanut upouuden asunnon (nykyinen pikkupuoli), jossa oli useita huoneita. Oletan kaikkien asuneen tässä talossa.

Kaarlo oli perheen ainokainen melkein päivälleen kolme vuotta. 25.6.1908 hänestä tuli isoveli kaksospojille. Sisaruksia Kaarlolle syntyi kaikkiaan 8.

20 vuoden ikäisenä Kaarlo suoritti vuoden kestäneen asepalveluksen Viipurissa. Postauksen alkukuva on siltä ajalta samoin kuin löytämäni laulu- ja muistovihko.

Kallen ammatteja olivat uittotyömies, maanviljelijä sekä kirvesmies. Isonpuolen pirtissä on useita Kallelle kuuluneita työkaluja. Siviilisäädyltään Kaarlo oli naimaton.

9.4.1937 Kaarlo hyväksyttiin lossimieheksi Kipinän lossiin. Hän ilmeisesti asui lossituvassa. Pudasjärven historiasta käy ilmi, että Kipinän lossitupa rakennettiin vuonna 1920. Lossi toimi Kipinässä aina 1960-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen joen ylitykseen käytettiin siltaa.

Täysin nuhteettomasti ei Kaarlo elämäänsä elänyt. Hänen sotilaskantakorteista käy ilmi, että Kaarlo oli tuomittu metsävarkaudesta ensikertalaisena 4kk:n vankeuteen 29.9.1938. Samassa kortissa lukee, Vap. vank:sta täysin kärsineenä 24.10.1938. Eli vain kuukauden päästä tuomiosta.

Tästä vuosi eteenpäin marraskuussa 1939 syttyi sota. Kaarlo joutui rintamalle 15.12.1939 ja osallistui Talin taisteluun. Kaarlo lomautettiin 23.4.1940.

Ennen jatkosotaa Kaarlo työskenteli kirvesmiehenä Suomussalmen kunnalle. Vanhojen papereiden joukossa on Vakuutusyhtiö Auran maksama tapaturmakorvaus. Kesällä 1941 Kaarlo loukkaantui työssään ja joutui olemaan kolme päivää sairaalassa.

Samojen papereiden joukossa on 17.1.1942 päivätty kirje, jossa rakennusmestari V.A toivoo Kaarlon tulevan taas pian rakentamaan uuden talon.

Toisin kävi. Kutsu sotapalvelukseen saapui ja Kaarlo määrättiin rintamalle 15.3.1942. Tältä ajalta on yksi muisto isonpuolen seinällä. Kaarlo osallistui mottitalkoisiin ja ansaitsi siitä kultakirveen.

20.9.1943 Kaarlo kuoli etanolimyrkytykseen matkalla sotasairaalaan 53.

Tasan viikon päästä Kaarlon kuolemasta tulee kuluneeksi 79 vuotta.

Löytämieni vanhojen adressien joukossa on tämä Kaarlolle omistettu:

Silmäsi loiste haihdu ei meiltä.

Sinua muistamme kaipauksen tuntein.

Kiitos sinulle kaikesta Kaarlo

Paljon on muistoja sinulta meillä.

        Parhaalle työ toverilleni