Pieni punainen aitta

 

Isollapuolen on vielä paljon tekemistä. Halusin kuitenkin tehdä välillä jotain muuta. Niinpä päätin siivota aitan.

Aitan sisäpuolella hirsissä on kahdessa kohtaa vuosiluku 1873. En tiedä aitan historiaa. Vuonna 1911 solmitussa tilan kauppakirjassa isoisopapan ja isopapan välillä puhutaan ruokasuojasta,  joka jäi myyjien käyttöön heidän elinajakseen. Mikäli aitta on tilan alkuperäinen, vuosiluvun perusteella sen olisivat rakentaneet tilan ensimmäiset asukkaat. Aitta on 149 vuoden ikäinen.

Aloittelin siivousta jo kuukausi sitten maaliskuun puolessavälissä. Lunta oli paljon ja jouduin lapioimaan itselleni reitin aitan ovelle.

Aitta oli täynnä tavaraa kahdessa kerroksessa. Ensimmäiseksi pudottelin kaikki yläkerroksen tavarat alas. Sitten aloin lajitella tavaroita omiin kasoihin: säästettävät ja hävitettävät. Ensimäinen kasa oli huomattavasti pienempi.

Aittaan oli kerätty kaikenlaista tavaraa mitä joskus saattaisi tarvita. Mukavana yllätyksenä hyllyillä oli useampi ehyt Riihimäen lasin kannellinen säilöntäastia kolmea eri kokoa.

Kuukausi myöhemmin huhtikuussa jatkoin aitan siivousta. Tyhjensin sieltä kaikki tavarat. Viimeksi kasaamani säästettävät tavarat kutistui entisestään. Päätin säästää vain vanhimmat siistit ulkotakit, turkin ja räsymatot. Lisäksi aitassa oli muutama vanha esine, jotka pääsevät esille museon puolelle. Toki myös Riihimäen vanhat lasipurkit vein säilöön.

Tämän jälkeen lakaisin seinät ja lattian. Irtoroskaa oli paljon.

Seuraavaksi irrotin lattiamaton tai oikeastaan puolet siitä. Hoksasin liian myöhään, että matto olisi kannattanut irrottaa viimeisenä. Se lähti helposti irti. Saumakohdan nastat jäivät lattiaan.

Vielä yksi työvaihe oli irrottaa yläkerroksen lattialankut. Onnekseni vain ensimmäinen lankku oli naulattu kiinni, muut lähtivät nostamalla. Lankut oli pitkiä ja painavia. Sain tähän työhön vähän apua.

Irrotin vielä loput lattiamatosta ja harjasin kertaalleen seinät ja lattian. Lattia oli hyvässä kunnossa siihen nähden, että päällä on vuosikymmeniä ollut matto. Ainoastaan yksi nurkka oli kostunut ja tummunut. Selitys sille löytyi ulkopuolelta. Nurkka on painunut kokonaan maahan.

Hain lapion kaivaakseni maan pois nurkan ympäriltä, mutta maa oli vielä jäässä. 

Lapiohommat ja aitan suoristaminen jää kesälle.

 

Aitassa on pappani kirjoittama teksti. Se jää paikoilleen muistoksi. Aloin laskemaan, minkä ikäinen pappani oli silloin, kun hän kunnosti aitan. Hän oli juuri saman ikäinen kun minä olen nyt.

Pappa on innokkaana korjannut aittaa, uusinut lattialaudat ja asentanut päälle hienon maton. Hän on laittanut huovan vanhan pärekaton päälle, tehnyt aittaan toisen kerroksen ja tikkaat niille. Hän on rakentanut aittaan hyllyjä, jotta mummo voi säilyttää niillä ruokatarvikkeita.

58 vuotta myöhemmin minä puran melkein kaiken pois.

Haluaisin raapustaa jotain papan tekstin viereen. Olisiko se vaikka yksinkertaisesti: Aitta siistitty huhtikuulla v. 2022.