Tilalla on aikoinaan toiminut postipysäkki. Postimuseon avoimesta tietokannasta löytyy postin aloituspäivä, 1.4.1913. Koska isopuoli valmistui vasta 1922 on postipysäkin täytynyt toimia aluksi joko pikkupuolella tai tilan muissa rakennuksissa.
Kirjassa Aseveljet I kirjoitetaan tilalla jääkäriaikaan sattuneesta tapauksesta:
N lähti tällöin Iijoki-varren August H:ään aikoen asettua sinne asumaan. Jääkärimme ei kuitenkaan ennättänyt olla talossa kuin pari päivää, kun H, joka postinkuljettajana oli saanut tietoonsa outoja uutisia, kutsui N:n huoneeseensa ja vedettyään alas ikkunaverhot sanoi: ´Nyt on sinun heti lähdettävä talosta, sillä Iijoen tienoilla rannikolla on yritetty räjäyttää venäläisten laivoja, ja nyt santarmit poliisien kera kiertelevät ympäri etsien räjäyttäjiä.`
- H kyllä tiesi, ettei N ollut voinut olla mukana moisessa teossa, mutta kun paikkakunnalle oli levinnyt tieto, että N on jääkäri, ei hänellä näyttänyt olevan täällä turvapaikkaa missään.
Olen lukenut kyseisen kirjan vuonna 2019 ja siitä asti välillä pohtinut, kuka kumma on August. Järkeilin jopa, että se olisi isopappani salanimi, koska tilalla ei asunut sen nimistä henkilöä. Kirjan mukaan hänellä oli kuitenkin oma huone.
Asia todennäköisesti selvisi vähän aikaa sitten, kun luin tarkemmin Oulun läänin henkikirjoja. Henkikirjoista selviää, että tilalla on asunut kaksi vuotta huonemiehenä August-niminen nuorimies.
Oletan, että August on kuljettanut postia niiden kahden vuoden aikana, jolloin hän asui tilalla. Olisiko postinajo ollut ainakin osakorvaus asumisesta?
Itse postipysäkin hoitajana toimi vuodesta 1913 aina 1950-luvun loppupuolelle saakka isopappani.
Finna.fi-sivustolla on katseltavissa vanhoja postikarttoja. Vuoden 1911 kartassa tila on kuulunut maalaiskirjeenkantolinjalle. Vuoden 1922 kartassa tila näkyy postipysäkkinä. Yli-Ii itsenäistyi vasta myöhemmin, joten Yli-Iin sijaan kartassa lukee Siurua. Posti on haettu Siuruan postiasemalta. Pääposti sijaitsi Iissä.
Kuva: Postikartta vuodelta 1922. Postimuseon kokoelmat.
Postikamari siirtyi isollepuolen sen valmistuttua vuonna 1922. Postikamarissa on tasavallan presidentin myöntämä kunniataulu isopapalleni postipysäkin hoitamisesta. Kuva löytyy postauksesta Seiniltä poimittua. Kamarissa on esillä postipysäkin hoitajan takki ja lakki. Takissa on yksityiskohtana hienot napit. Postimuseon sivuilla mainitaan napeista: Nappeihin ilmaantui postitorven seuraksi salamakimppu merkiksi vuonna 1927 yhdistyneistä posti- ja lennätinlaitoksista. Takin on valmistanut Valtion Pukutehdas.
Postipysäkin toiminnan aikaan kamarissa oli iso pöytä. Pöydälle jaettiin kyläläisten postit ja jokainen haki pöydältä omansa. Ennen voimalaitoksia kylään kuului useita taloja.
Vanha kyläläinen muisteli, että isopappa haki postin kirkonkylältä Lippa-nimisellä hevosella. Pirtin seinällä on vanhoja lehmänkelloja ja aisakelloja. Luulin pitkään, että yksi kelloista on ns.soppakello. Tätä postiasiaa tutkiessani Finna.fi-sivustolla tuli vastaan samanlaisia kelloja. Kello on ollut postin aisakello. Aisakelloa on käytetty maantiepostinkuljetuksessa eli kellon helkkyessä hevoskärryjen tai reen aisassa tiedettiin postinkuljettajan lähestyvän.
Kellossa on ulkopuolella postitorvet ja vuosiluku 1876. Kellon sisäpuolella on valmistusvuosi 1913 ja merkintä i.ix. Kelloa kiertää kyrillisin kirjaimin kirjoitettu teksti. Sain tekstiin tunnistus- ja käännösapua, kiitos kääntäjälle! Koska kääntäjä näki tekstin vain etänä, se on todennäköisesti näin: купи, не скyпись, еэди, веселись. Suomeksi: Osta, älä kitsastele, ajele, iloitse.
