Koululaulutapahtuma pirtissä

 

Me oltiin vähän kahden vaiheilla, järjestetäänkö tänä vuonna koululaulutapahtumaa, koska kesä meni kattohommissa. Viime kesän alussa pidetty tapahtuma oli kiva ja väkeä oli mukavasti mukana, mutta nyt mietittiin, että löytyyköhän yleisöä enää näin myöhäiskesällä, kun ilmatkin alkavat viiletä.

Ja viilenihän ne. Lauantaille luvattiin vain +13 astetta ja sadetta.

Silti jo hyvissä ajoin ennen klo 14 Hirvelän pihaan alkoi tulla väkeä. Suurin osa tuli tuttuun paikkaan, mutta iloksemme mukana oli myös muutama ensikertalainen. Pirtissä ei ole lämmitystä, joten vilpoista oli, mutta lattialle asetettuun koriin oli varattu huopia lämmikkeeksi - ja niille kyllä riitti käyttöä.

Aino oli hoitanut pop up -kahvilan tarjottavat. Juomien lisäksi pöydässä oli munkkeja, kampanisuja ja gluteenitonta raparperipiirakkaa, jotka tekivät kauppansa väliajalla.

Viime kesänä säestyksestä vastasi isäni, mutta tänä vuonna minäkin tartuin viuluun. Säestys duona sai kiitosta, ja oli tosi mukava kuulla palautetta onnistuneesta soitosta.

Ja voi mitä laulajia meillä olikaan paikalla! Ensimmäiset laulut aiheuttivat melkein kylmiä väreitä - niin mahtavia ääniä saatiin kuulla. Soittajana sitä pääsi nauttimaan ihan aitiopaikalta.

Lauluvihkon koululaulujen lisäksi toteutimme myös pienen tytön toiveen ja lauloimme yhdessä Tuiki, tuiki tähtönen - vieläpä kahteen otteeseen.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli lämminhenkinen ja onnistunut. Vieraat kiittelivät kädestä pitäen ja toivoivat jatkoa. Ja totta kai tällaisia on ilo järjestää!

Tällä kertaa muistin myös kysyä, saako ihmiset näkyä videolla - eikä kukaan kieltänyt. Sumennuksia ei siis tarvinnut tehdä. Ja kiitos videoiden kuvaamisesta puolisolle!

Ohessa linkki YouTube-videoon, jossa on noin 3,5 minuutin potpuri lauluista.

YouTube

Juhlaviikonloppu

 

Meillä oli taas ihana viikonloppu. Kahden päivän aikana kävijöitä oli noin 120, helteistä huolimatta. Oli mukavaa, että mukana oli myös paljon ensikertalaisia.

Avoimia ovia mainostetaan aika pienimuotoisesti, lähinnä paikallisen Salen ilmoitustaululla sekä yleensä noin kahdessa Facebook-ryhmässä. Silti osallistujia riittää näinkin paljon.

Ensi vuosi on Oulun kulttuuripääkaupunkivuosi, joten mietimme, uskallammeko hieman suurentaa mainontaa ja ehkä keksiä jotain extraa tulevaa pääkaupunkivuotta ajatellen.

Oli ihana kuulla vierailta, miten paljon he arvostavat sitä työtä, mitä olemme museon eteen tehneet. Vieraiden joukossa oli ihmisiä, jotka olivat viimeksi lapsena käyneet pihapiirissä. Erään vierailijan isä oli aikoinaan toiminut uittotyön johtajana ja viettänyt paljon aikaa Hirvelässä.

Myös molempina päivinä kävi ihmisiä, jotka olivat sukua Hirvelän tilan ihan alkuperäisille asukkaille Tuomaaloille.

Sunnuntaina päivän aloitti Kakko-Niemelän sukuseuran järjestämä retki Hirvelään. Yli 30 vierailijaa vietti aamupäivän kotimuseolla, ja saimme heiltäkin kuulla paljon mielenkiintoisia muisteluja. Tästä retkestä on artikkeli uusimmassa Rantapohjassa (torstai 17.7).

Oli myös ilo huomata, että museossa kävi paljon lapsia. Lapsille oli jo viime vuodelta tuttu pehmolelujen etsintätehtävä, ja kaikki löysivät hienosti piilotetut lelut sekä saivat palkinnoksi tikkarin.

Blogi jää nyt pienelle kesätauolle. Elokuun loppupuolella luvassa taas uusia tarinoita Hirvelästä. Ilmoittelen kyllä Instagramissa ja Facebookissa, jos jotain tapahtumia - esimerkiksi Vanhojen koululaulujen yhteislaulutapahtuma - järjestetään.

Maarit-sisko teki pienen videon viikonlopustamme. Ehdimme vähän hassutellakin viikonlopun lomassa. Laitan sen tähän loppuun.

Valmisteluja viikonloppua varten

 

Navetan kattotyöt on vihdoin saatu valmiiksi, ja nyt voi alkaa keskittyä muihinkin asioihin. Tärkeimpänä niistä on Isonpuolen siivous. Juuri kattotöiden vuoksi siivous on siirtynyt heinäkuun puolelle, kun se normaalisti aloittaa kesän.

Museossa on kesän aikana käynyt jo muutamia yksittäisiä vieraita, ja tietenkin enimmät pölyt on ehditty siivota pois. Mutta kyllä asiaan kuuluu vielä yksi vähän perusteellisempi siivous.

Lattiat ja suurin osa matoista imuroidaan. Osa matoista viedään ulos tuultumaan, jos niiden kunto sen sallii. Kaikki matot eivät nimittäin kestä tätä käsittelyä. Etenkin pirtissä on muutama pitkä ja kapea, hyvin vanha räsymatto, joiden ikää emme edes tiedä.

Pölyt pyyhitään nurkista ja esineistä. Lopuksi lattiat luututaan mäntysuopavedellä, ja hyvä tuoksu leviää pitkin pirttiä ja muita huoneita.

Koristelu- ja kukkatyöt jäävät Maarit-siskolle, joka saapuu keskiviikkona Ouluun. Hänellä on pari päivää aikaa toteuttaa omia visioitaan koristelujen suhteen.

Aino innostui näyttämään vanhoja viikatetaitojaan, ja laitoimmekin pari heinäseivästä pihalle koristeeksi. Heinäähän tiluksilla ei enää juurikaan kasva, mutta kyllä niistä seipäistä jotain vihreää vielä löytyy.

Kranssitilaus on tehty Meriläisen leipomoon. Kranssien hinta oli hieman noussut kevään jälkeen, mutta onneksi Meriläisellä tultiin hinnassa vastaan, ja saimme kranssit vielä vanhaan hintaan, ettei meidän pieni budjetti kovin heilahtanut. Iso kiitos heille!

Muutkin tarvikkeet alkaa olla hankittuna viikonloppua varten.

Kahvit tarjotaan taas perinteisesti Isonpuolen keittiössä. Siellä vain aurinko tahtoo "rävöttää", kuten Aino sanoo, ikkunasta sisään, joten mietimme, laitammeko pöydän tällä kertaa hieman eri paikkaan.

Launtaina kaikki on sitten valmista ottamaan vieraita vastaan. Säätiedot on lupaillut erinomaista säätä Yli-Iin seudulle, joten toivottavasti yleisöä riittää hyvin paikalle.

Hirvelän kotimuseon Avoimet ovet 2025

 

Kesä on jo edennyt siihen pisteeseen, että on taas aika toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi kotimuseon Avoimien ovien päiviin! Tapahtuma järjestetään nyt jo neljättä kertaa, ja ajankohta on 12.-13.7.

Olen kovin kiitollinen isoisovanhemmille, jotka aikoinaan asettuivat tälle seudulle. Isopapalle, joka rakennutti tämän ihanan pytingin. Mummolle ja erityisesti papalle, joka käynnisti rakennuksessa kotimuseotoiminnan. Ja tietenkin omalle äidilleni Ainolle, joka lunasti paikan itselleen ja mahdollisti, että toiminta saa jatkua, vaikka tiesikin sen tuovan paljon lisätyötä. 

Tapahtumassa ovat paikalla tuttuun tapaan Aino, minä sekä kauempana asuva siskoni Maarit. Perheen miehet puolestaan auttelevat taustalla monenlaisissa askareissa.

Lämpimästi tervetuloa tutustumaan kotimuseoon, sen tarinoihin ja tunnelmaan. Toivottavasti mahdollisimman moni löytää tiensä paikalle!