Isonpuolen vintin siivousta

 

Viime käynnillä päätin käydä isonpuolen vintin kimppuun.

Olen haaveillut vintin eteisestä tehtävän pienen valoisan kahvittelupaikan, jonne voi omalla vastuulla kiivetä kahvikupposen kanssa. Omalla vastuulla siksi kun vintin rappuset on tosi jyrkät!

 

Aloitin tyhjentämällä vintin eteisen kaikesta tavarasta. Roskalaatikoita kertyi paljon.

Vanhoista vaatteista en pystynyt yrityksestä huolimatta pelastamaan kuin yhden päällystakin. Takki oli ehjä ja puhdas ja hauskana yksityiskohtana siitä löytyi päivämäärä. Liekö valmistuspäivä vai mikä..

 

Seuraavaksi keräsin metalliset esineet lattialta ja seiniltä. Käyttämättömiä säilykepurkkeja kansineen, kaksi vanhaa pulsaattorin mankelia, tuulastuskupoli ja vielä outo härveli josta pitää hankkia lisätietoja.

Kahdesta pahvilaatikosta löytyi käyttämättömiä loimilankoja.

Vielä säilytettäväksi löytyi muutama juuttisäkki, joissa on Google-kääntäjän mukaan ollut 46% ureaa made in Finland. Eli jonkinlaisia lannoitesäkkejä.

Kun kaikki tavarat oli saatu tyhjennettyä irrotin vielä haperoituneet verhot ikkunoista.

Vintissä on erityisen kaunis päätyikkuna ja luulen, että vintin ikkunat ei tarvitse ollenkaan verhoja.

Museoviraston kohdearvioinnissa vuodelta 1997 mainitaan talon erityispiirteenä kuistin yläosassa alueella tyypillinen porrastettu ikkuna.

Seuraavaksi oli tarkoitus imuroida vintin eteisen lattia, mutta en ollut varautunut jatkojohtokelalla. Löytämäni jatkojohto ei riittänyt vintille asti.

Tyydyin putsaamaan lattian perinteisesti kihvelillä ja harjalla.

Laitoin lattialle vintiltä löytämäni maton jonka putsasin ensin lumessa.

Tuoleiksi hain navetassa olleet kaksi vanhaa pinnatuolia ja pöydäksi löytyi aitassa alunperin ollut ruuansäilytystynnyri. 

Nyt haaveilemani aamukahvipaikka on valmis!

Kansallisarkisto Helsinki

 

Minulla on ollut vuosikausia haaveena käydä tutustumassa Kansallisarkistoon. Ensimmäisen käynnin tein Oulun toimipaikkaan helmikuussa. Olin niin innokkaana liikenteessä, että unohdin kokonaan ottaa valokuvia hienoista vanhoista kirjoista joita pääsin tutkimaan.

Oulun toimipaikasta ei selvinnyt mitään uutta tietoa, mutta ystävällinen henkilökunnan jäsen opasti miten löytää kotikoneelta arvokasta tietoa mm. vanhoista perunkirjoista.

Kotona tutkin lisäaineistoa Astia-verkkopalvelun kautta. Löysin useita mielenkiintoisia aineistokokonaisuuksia, mutta ne sijaitsivat Helsingin toimipisteessä.

Seuraavaksi täytyi miettiä, tilaanko aineiston kaukolainana Ouluun vai matkustanko paikan päälle Helsinkiin. Päädyimme puolison kanssa lähtemään minilomalle pääkaupunkiseudulle.

Tilasin aineiston hyvissä ajoin valmiiksi Helsinkiin.

 

Kansallisarkiston Rauhankadun rakennus on upea sekä sisältä että ulkoa. Vanha sisäänkäynti ei ole enää käytössä, vaan Kansallisarkistoon kuljetaan vuonna 1972 valmistuneen uudisrakennuksen kautta.

Kuvissa vanha sisäänkäynti.

Aulassa on lukollisia lokeroita joihin voi jättää vaatteet ja laukut. Oletan kaikissa toimipaikoissa olevan sama käytäntö: kaikki ulkovaatteet ja laukut jätetään säilöön ja tutkijasaliin voi viedä vain tietokoneen/kännykän ja muistiinpanovälineet.

Huomasin asiakaspalvelupisteessä laatikon jossa oli käytettyjä valkoisia hansikkaita. Kysyin tiskiltä täytyykö aineistoa käsitellä hansikkaat kädessä. Asiakaspalvelija sanoi, että hansikkaita voi käyttää jos ei halua käsien pölyyntyvän. Eli hansikkaat ovat omien käsien suojaksi ei aineiston 😅

Uuden tutkijasalin pöydällä meitä eli minua ja siskoa odotti kaksi suurta kansiota. Onneksi sisko oli mukana, kansioita olisi ollut vaikea liikutella yksin.

Vietimme salissa parisen tuntia tutkien huolellisesti aineiston läpi.

Sinällään kovin paljon uutta tietoa en Hirvelästä tällä käynnillä löytänyt, mutta sain tutustua mielenkiintoisiin vanhoihin karttoihin ja asiakirjoihin.

 

Yksi uusi tieto oli, että vanhan kartan mukaan Hirvelän tila on ollut olemassa jo vuonna 1852. Silloin tilalla ei ilmeisesti ole ollut vielä asutusta eikä kartan mukaan tilalle ole mennyt hevos/kärrypolkua.

Kartasta selviää, kuinka paljon tilalla on ollut niittyä, peltoa, metsää jne.

Sain myös selvemmän kuvan tilan jaosta veljesten kesken vuonna 1959. Minulla on jakokirja kyseiseltä vuodelta, mutta se on kirjoitettu kaunokirjoituksella. Käsiala on hyvä, mutta paikka paikoin sitä on vaikea lukea. Kansallisarkistossa oleva jakokirja oli tehty kirjoituskoneella.

Hirvelän asioiden lisäksi tutkimme aineistoa mm. Pohjolan Voiman (entinen Kollajan Voima) lunastuksista sekä isopapan siskon kotitilan synnystä.

 

Kuva MH

Lopuksi ihastelimme upeaa rakennusta. Kävimme vanhassa tutkijasalissa sekä eripuolilla 1890-luvulla rakennettua Rauhankadun toimipistettä.

Kuva MH