Maaliskuun 11. päivä vuonna 1904 oli isomummoni Matildan ja isopappani Fransin hääpäivä. Siitä on kulunut 120 vuotta!
Matildan ja Fransin kohtaamisesta olen kuullut parikin ihanaa tarinaa. Yksityiskohtana on mainittu, että Kipinän kautta kulkija oli käynyt Hirvelässä kertomassa Särkelästä löytyvän Fransille emäntä. Kosiomatkalla hevosella oli valkoinen liina (kun taas hautajaissaatossa musta). Matilda on kahden sisaruksensa kanssa miettinyt kenethän Frans valitsee ja valinta oli osunut Matildaan. Kihlat oli vaihdettu heti ja morsian on haettu myöhemmin emännäksi Hirvelään.
Toisen kertomuksen mukaan eräänä talvipäivänä vuonna 1904 oli joelta alkanut kuulua aisakellon helinää. Kolme tytärtä olivat nähneet ikkunasta, että taloa lähestyy hevonen jonka kyydissä kirkkoreessä istuu pyhäpukineisiin sonnustautunut mies ja toinen mies. Kammarissa tyttäret odottavat kenet mies valitsee ja valinta osuu Matildaan. Matilda saa kihlalahjaksi silkkihuivin, kihlakellon ja sormuksen Fransilta, jonka hän ensimmäisen kerran elämässään näkee.
Noin puolen vuoden päästä Frans saapuu veneellä hakemaan Matildan vaimokseen vihittäväksi ja Hirvelään emännäksi.
Asia on kiinnostanut minua, joten otin selvää mitä kirkonkirjat ja Oulun läänin henkikirjat asiasta tietävät.
 |
| Pudasjärvi, kuulutetut, 1902-1923 |
Ensimmäisenä aloin etsimään Pudasjärven kirkonkirjasta pariskunnan kuulutuksia. Ne löytyivät heti vuoden 1904 alkusivuilta: Ylkä: Talokkaan poika, nuorimies Juho Frans Juhonpoika Räinä l. Hirvelä ja Morsian: Edesm. talokkaan tytär Matilda Kallentr Särkelä, molemmat Kollajan kylästä. Puhemies: Tal. Antti K. Todistajat: Palvelijat: Hilma M. ja Priita H. Aviok. antoi E. Thauvón.
Kuulutukset on annettu 31/1, 7/2 ja 14/2 (1904).
Kuulutuksien yhteyteen on merkitty myös vihkiminen, joka tapahtui perjantaina 11.3.1904. Pariskunta vihittiin (Pudasjärven) pappilassa ja vihkijänä toimi rovasti E. Thauvón.
 |
| Pudasjärvi, vihityt, 1896-1910 |
Pudasjärven vihkikirjassa on muuten samat vihkimiseen liittyneet asiat, mutta siinä mainitaan vielä puolisoiden iät. Frans 26 vuotta ja Matilda 19 vuotta.
Tässä vaiheessa jo luulen, että toinen tarinoista liittyy vihkipäivän tapahtumiin. Maaliskuisena talvipäivänä vuonna 1904 Frans on reellä tullut hakemaan morsiamensa vihittäväksi. Ylkä eli sulhanen on tietenkin pukeutunut parhaimpiinsa ja kirkkorekikin on vuorattu porontaljoilla. Hirvelästä Pudasjärven pappilaan on ollut matkaa noin 50 kilometriä.
Kertomuksen loppuosa voisi olla kihlajaisajalta. Frans on kihlannut Matildan kesäaikaan, joten veneellä saapuva tuleva sulhanen on jäänyt kertojalla mieleen.
Vanhan navetan seinässä on kirjoitus: Tämä saatiin naitetuksi 19 päivä kesä kuuta 1903.
Fransin molemmat siskot olivat jo tuohon aikaan naimisissa. En keksi ketään muuta kuin Fransin jolle kirjoitus kuuluu ja joka olisi uskaltanut vuoden vanhoihin seinähirsiin kirjoitella. Vieläpä kun Pudasjärven vihkikirjasta selviää ettei kyseisenä päivänä vihitty ketään, ajattelisin tekstin olevan merkki kihlautumisesta eli lupaus avioliitosta.
Entäpä molemmissa kertomuksissa esiintynyt asia, että morsian olisi nähnyt tulevan sulhasensa vasta kihlautumisen yhteydessä?
Tähän sain tietoa vanhoista Oulun läänin henkikirjoista. Tutkin Hirvelän asukkaita vuosina 1901-1904 ja yllätyksekseni Hirvelässä on ollut vuosina 1902 ja 1903 piikana Tilda Särkelä eli Matilda.
 |
| Oulun läänin henkikirja 1902 |
Matildan isä kuoli vuonna 1888, kun Matilda ja kaksoissiskonsa Pieta olivat neljän vuoden ikäisiä. Heillä oli myös vuotta nuorempi pikkusisko. Rahasta on varmasti ollut tiukkaa eikä tyttöjen äiti mennyt uudelleen naimisiin. Siskosten on pitänyt luultavasti työskennellä jo nuoresta alkaen.
Matilda ehti tutustua kaksi vuotta tulevaan mieheensä ja hänen perheeseen ennen kihlausta ja avioliittoa. Tämä oli jotenkin helpottava tieto itselle kun olin aina luullut, että isomummo meni vain suoraan emännäksi uppo-oudolle aviomiehelle.
Varmaan isopappakin näki näinä vuosina miten hyvän emännän hän Matildasta itselleen saapi.
Häätilaisuudesta ei ole muuta tietoa kuin se, että Matilda ja Frans vihittiin pappilassa.
Hääjuhlan vieraslistaakin voi vain arvailla, mutta tehdäänpä niin.
Matildan puolelta häissä oli hänen leskiäitinsä Kaisa ja ehkä Kaisan ainoa elossa oleva veli Sakari, jonka perheen kanssa Kaisa asui. Matildan kaksoissisko Pieta Augusta asui vielä Suomessa, joten hänkin sekä pikkusisko Helmi Katariina olivat todennäköisesti paikalla.
Fransin puolelta häissä olivat hänen isänsä ja äitinsä Juho ja Brita. Fransin siskot Liisa ja Maria olivat myös paikalla puolisoineen sekä Liisan poika Väinö Johannes (s.1899) ja Marian tytär Hilja (s.1902).
Miten postauksen alkukuva liittyy aiheeseen?
Häistä on jäljellä yksi esine joka on omistajilleen todellinen aarre. Sukulaisella on lautanen joka oli isomummon ja -papan häälahja-astiastossa. Sukulainen sai sen häälahjaksi vanhemmiltaan ja hän on edelleen antanut sen häälahjaksi omalle lapselleen.
Ihana että tämmöinen aarre on vielä olemassa ja sitä pidetään arvossa!
