18 heinäkuuta 2022

Viimeisiä valmisteluja ja juhlatunnelmia

 

Hirvelän museo

Vaikka isollapuolen kaikki oli valmista, vaati avoimien ovien viikko vielä joitain valmisteluja kotona. Tein huoneiden oviin lappusia, joissa on huoneiden ja asukkaiden historiaa. Leikkasin Hirvelään liittyviä lehtileikkeitä ja liimailin niitä paksummalle paperille, jotta lehtileikkeitä olisi helpompi käsitellä ja lukea.
Tulostin myös valokuvia laitettavaksi esille taloon.

 


Pysäköintiä ja opastusta varten teimme kylttejä, jotta kaikki vieraat osaisivat perille.
Opastekyltit tehtiin vanerista. Puolisoni leikkasi kyltit oikeaan mittaan, maalasi ne ensin valkoisella spray-maalilla ja viimeisteli tekstin mustalla maalilla. Kyltti kiinnitettiin tukilaudan kanssa vanhaan heinäseipääseen.





Aino järjesteli ja tilasi kahvitukseen liittyvät asiat. Tarvittiin kertakäyttöastioita, juomia ja purtavaa, tarjoiluastioita, pöytäliinoja, käsidesiä, roskiksia jne.


Maarit vastasi koristeluista. Hän teki koivun oksista ja eri luonnonkukista koristeita ja kimppuja. Maaritilla on myös hyvä käsiala, joten hän vastaa tarvittaessa tekstauksesta.


  


Sunnuntaina olimme vielä koko porukalla, minä ja puoliso, vanhemmat sekä siskoni viimeistelemässä alkavan juhlaviikon.



Tätä kirjoittaessa ensimmäinen avoimien ovien päivä on ohi. Vieraita kävi tasaisesti koko päivän (klo 11-16) ajan. Olen vähän yllättynyt, mutta myös hyvin iloinen, että niin moni halusi käydä tutustumassa taloon.


Peräpohjolan kansallispuku

11 heinäkuuta 2022

Isopuoli 100 vuotta (1922-2022)

 

Isopuoli Hirvelä sata vuotta 1922-2022

Nyt on pirttikin saatu siivottua. Pirtin tuplaikkunat poistettiin ja ikkunoiden välit putsattiin. Aino kerkesi vielä maalata ikkunoita kertaalleen.

Pirtin vanhat matot on pesty varovasti, verhot silitetty ja laitettu takaisin paikoilleen.
Talo on valmis ottamaan vieraat vastaan!
 

Lainaus Museoviraston kohdeinventoinnista vuodelta 1997: Alkuperäisimmässä asussaan Hirvelän pihapiirissä on Frans R:n vuonna 1922 rakennuttama asuinrakennus. Talon hirsiä alettiin salvota vuonna 1919, kirvesmiehenä toimi Jussi T. Talo käsitti aluksi vain nykyisen pirttipäädyn ja keittiön kohdan, perällä olevat kaksi kamaria olivat kehikkona kymmenisen vuotta ennen valmiiksi rakentamista. - - - 

Rakennuksen sisustus on säilytetty mahdollisimman alkuperäisessä asussaan ja huoneissa on esillä runsaasti vanhoihin elinkeinoihin ja puhdetöihin liittyvää esineistöä. Rakennus onkin mm. koululais- ja eläkeläisryhmien suosittu tutustumiskohde.

Maanviljelyksen lisäksi lohenkalastus, metsästys ja talvisin metsäsavotalla käynti olivat tärkeitä elinkeinoja. Talo toimi myös majapaikkana ja eräänlaisena epävirallisena kestikievarina kesäisin uittomiehille ja talvisin metsäsavottalaisille. Kulkijoita oli aikanaan paljon, sillä pitkän aikaa maantie päättyi Hirvelän kohdalle joen toimiessa pääkulkuväylänä.


Vuonna 2015 uudistetussa kohdeinventoinnissa Hirvelä on arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi:
Hirvelä on hieno esimerkki Iijokivarren talonpoikaisesta rakentamisperinteestä. Pihapiiri sijaitsee komealla paikalla rantatöyräällä. - - -    - - -   Hirvelän pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta. Rakennuksista vanhempi on rakennettu 1900-luvun vaihteessa, mutta se on nykyään 1900-luvun jälkipuoliskolta peräisin olevassa asussa. Rakennus on toiminut jääkärietappina vuosina 1915-1917.

Uudempi, vuonna 1922 rakennettu ja 1930-luvulla laajennettu asuinrakennus on säilynyt perinteisessä asussaan. Rakennuksessa on kotimuseo ja paljon vanhaa esineistöä. Rakennuksessa on Yli-Iin seudulle tyypilinen korkea kuisti. - - -   - - -

Pirtissä järjestettiin erilaisia tapahtumia, mm. seuroja ja laulajaisia kylän väelle tai kastettiin useita lapsia kerralla papin käydessä paikalla. Pirtissä järjestettiin myös maatalousnaisten kutomakursseja, ja tuolloin siellä oli parhaimmillaan kahdettoista kangaspuut yhtä aikaa.


Isopuoli oli asuttuna pääasiallisesti vuodesta 1922 vuoteen 1977. Talon rakennuttaja Frans ja vaimonsa Matilda asuivat talossa kuolemaansa saakka (1957 ja 1960). Tämän jälkeen talossa oli useita vuokralaisia erityisesti Iijoen voimalaitosten rakentamisen aikaan. Isosetä Niilo asui omassa kamarissaan vuoteen 1977 saakka. Kesäasuntona isopuoli oli vielä 1990-luvulla.


Isonpuolen lisäksi olemme saaneet kuntoon myös muita rakennuksia, joten niitäkin voi käydä vilkaisemassa.
Isonpuolen päädyssä on maakellari. Kellarissa on vuosilukuja 1919, 1926 ja 1943. Kellari on siis ollut olemassa jo isonpuolen rakentamisen aikaan.

Isonpuolen vanha maakellari

Vanhassa aitassa (vuosiluku 1873) on esillä erilaisia pahkatöitä ja muita tilalta löytyneitä puuesineitä.

Vanha punainen aitta vuodelta 1873

Puohissa ja vanhassa navetassa on kalastus- ja hevosesineitä sekä sekalaista vanhaa maataloustavaraa.


Pikkupuolelta voi hakea kupin kahvia ja palan pullaa. Siellä on myös wc-tilat.


Isollapuolen on vuosikymmeniä ollut vieraskirja. Vieraskirja alkoi kesästä 1990 ja kävijöitä oli paljon aina vuoteen 2008. Tämän jälkeen merkinnät kuitenkin harvenivat vuosi vuodelta päättyen juhannukseen 2013.

Nyt alkaa uusi aikakausi ja uusi vieraskirja. Hirvelän kotimuseo jatkaa vuosien tauon jälkeen pienimuotoista toimintaa. Ensimmäisenä tapahtumana siis avoimien ovien viikko 18-24.7.


Aikanaan eräässä lehtihaastattelussa Frans R. kertoi olevansa ylpeä saavutuksistaan, erityisesti komeasta talostaan. Luulen, että isopappa Frans olisi nyt ylpeä jälkipolvestaan joka haluaa pitää talosta hyvää huolta vielä sadankin vuoden jälkeen.

04 heinäkuuta 2022

Iso remmi päällä

 

Vanha hirsiseinäinen kamari

Kesäkuun lopuksi lähdimme vanhempieni kanssa kolmeksi päiväksi työn touhuun Yli-Iihin. Tarkoitus oli työskennellä tehokkaasti, jotta saisimme mahdollisimman paljon paikkoja kuntoon ennen avoimien ovien viikkoa.

Keli oli helteinen, joka päivä jopa yli 30°C. Isollapuolen oli onneksi mukavan viileää, maakellarissa vielä viileämpää ja Iijoessa uskalsin vihdoin heittää talviturkin menemään. Kylläpä virkisti!


Pikkupuolella kamarin lattia sai toisen maalikerroksen. Sen jälkeen olikin aika sisustaa kamari.



Pikkupuolen stailaus alakerran osalta on nyt suurelta osin valmis. Maalaamatta on enää vanha eteinen.
Pikkupuolen vintti täytyy jossain vaiheessa siivota. Vintissä on yksi kamari ja avointa tilaa, joissa voi tarvittaessa nukkua muutama henkilö.




Isollapuolen Niilon kamari saatiin vihdoin valmiiksi. Hirsiseinät on puhtaat, listat on paikoillaan, ikkunoiden sisäpuolet ja lattia on maalattu ja koko huone on sisustettu.

Kamarin lattian hionta ja maalaus

Vanha Askon astiakaappi 1950-luvulta


Siivosimme jälleen kerran myös muita kamareita ja keittiötä, koska pölyä oli ehtinyt kertyä nurkkiin purkamistöiden vuoksi. Saimme myös tavarat oikeille paikoilleen, joten mikään kamari ei enää ole tavararöykkiöiden peittämä.
Siivoamatta on enää pirtti. Sielläkin järjestelemme vielä paikkoja ennen h-hetkeä.

Huhkin kolmen päivän aikana myös vanhan navetan ja puohin kimpussa. Niissäkin riitti vielä lakaistavaa ja imuroitavaa. Työ kannatti, tilat alkavat olla nyt esittelykunnossa. Navetassa on esillä mm kalastusvälineitä ja hevostarvikkeita. Puohissa on sekalaista vanhaa esineistöä.

Vanha navetta on (oli) pimeä. Tuskailin sitä, miten navettaan saataisiin valoa, koska siellä ei ole minkäänlaista valonlähdettä.
Onneksi puolisoni tuli jälleen apuun sekä suunnittelussa että käytännössä. Kävimme sunnuntaina asentamassa navettaan valaistusta ja siitä tuli kyllä hyvä!

Vanhasta puohista tehty museo




27 kesäkuuta 2022

Kesäkuun kuulumisia

 


Kesäkuu on jo lopuillaan. Tässä kuussa vanhemmat ovat laittaneet kuntoon pikkupuolta ja isollapuolen Niilon kamaria. Minä olen toiminut sekatyöläisenä monenlaisissa hommissa ruohonleikkuusta mökin huussin siivoukseen. Kesäisin vuokraamme tilan läheisyydessä olevaa mökkiä, joten tekemistä riittää.

Pikkupuolen pirtin ja kamarin seinät on maalattu. Kamarin yhdelle seinälle on laitettu tapetti. Ikkunat on maalattu sisäpuolelta ja ikkunoihin on asennettu pimennysverhot. Pirtin lattialistat ja kamarin lattia on maalattu.

 


Toiveeni vanhoista lattialankuista pirtin lattialla ei toteutunut tälläkään kertaa. Onneksi en aloittanut lattian purkua samalla innolla kuin Niilon kamarissa aikanaan. Pirtin lattiana on hyvin paksu levy ja sitä ei kannata alkaa purkamaan pois. Ehkä vaihdamme joskus levyn päällä olevan muovimaton uuteen.

Pikkupuolen pirtti on sisustettu talosta löytyneillä huonekaluilla. Mielenkiintoisin esine on vanha piironki. Piironki oli vuosikymmeniä isonpuolen postikamarissa kunnes 1990-luvulla se kunnostettiin ja maalattiin. Sen jälkeen piironkia on säilytetty lämpimässä pikkupuolella. Piirongin päällä on piianpeili joka ei todennäköisesti ole samaa sarjaa piirongin kanssa. 
Pirtin puusohva kunnostettiin yhtäaikaa piirongin kanssa.

Piirongin takana on vuosilukuja ja entisen omistajan? nimi. Vanhin vuosiluku on 1859. Harmi, kun kukaan ei enää tunne piirongin tarinaa ja sitä, miten se on päätynyt tilalle.

Vanha piironki vuodelta 1859 



Niilon kamarin purkutyöt on vihdoin saatu päätökseen. Kamari olikin paljon työläämpi mitä olimme osanneet ajatella. Seinälevyjen vuoksi ikkunoiden ja ovien karmit sekä kattolistat täytyi käyttää irti. Ja niiden tuli pysyä ehyinä. Lattiaa täytyi korjailla vielä lisää, jotta lattian ja seinän väliin ei jäisi kovin suurta rakoa. 


Nyt karmit ja listat on paikoillaan. Seinille ei tarvitse tehdä muuta, kun poistaa levyjen alla olleet tapetin jämät. Vanhat hirret saavat jäädä tässäkin kamarissa esille. Lattia täytyy vielä maalata, siihen on maali jo valmiina.

Kaksiovinen kaappi jää paikoilleen, koska tarvitsemme kamarissa kaappitilaa. Kamariin tulee myös jääkaappi, joten se on sekoitus historiaa ja nykyaikaa.

Olemme alkaneet hankkimaan tarvikkeita myös tulevaa avoimien ovien viikkoa varten. Avoimet ovet ovat 18. - 24.7. Tapahtumasta kirjoitan myöhemmin lisää blogissa.