Veljekset sodassa

 

Karjalassa 29/12 43.

Terve äiti!

Kiitos kirjeestänne jonka sain joku päivä 

sitten josta näin miten voitte.

Hyvin olen minäkin voinut täällä ei ole mitään 

erikoista sattunu. Enhän kyllä olekkaan etu 

linjoilla on matkaa aika pitkästi linjoille.

- - -

Ei täällä tämä olo ole niin vaikeaa vain ennenhän 

sitä olis pois täältä vain ollahan täytyy koska 

sota ei ole vielä loppunu.

30.1.44 (Koti)

Kiitän kortistasi jonka sain sitten viime 

käyntisi. - - - Nyt on taasen Uusi vuosi

kolmas sotavuosi. Niin kai se alkaa tuntua ettei 

elä niin vanhaksi että näkisi rauhan tulevan.

Ihmetyttää kun ajattelee kuin arvaamattoman pitkä

sota lienenki nyt Suomalaisilla?

Kaatuneitten muistopäivästä tuli mieleen kirjoittaa lyhyt yhteenveto veljesten sota-ajasta. Veljeksiä oli yhteensä seitsemän, joista vanhin Kaarlo kuoli sodan aikana.

Kaarlosta on oma postaus täällä.

Muiden sota-ajasta tietoa löytyy mm kirjoista Suomen rintamamiehet 1939-1945 ja Suomi 1900-2000 sekä harvoista säilyneistä kirjeistä.

Alussa oli lainaukset kahdesta kirjeestä.

Seuraavat tekstit ovat suoraan edellä mainituista kirjoista. Tiedot olivat lyhenteinä, joille yritin löytää oikean merkityksen. Pahoittelut mahdollisista virheistä.

Kaksosista Niilo taisteli talvisodassa Talissa linnoitusmiehenä ja ajomiehenä sekä jatkosodassa (Jv KoulK 2, JR 12, 42 KmK) Kiestingissä, Uhtuassa ja Syvärillä kiväärimiehenä ja ajomiehenä.

Kotiutettu 27.4.1944 Syväri.

Uuno taisteli talvisodassa KM (kenttämakasiini) Nurmes, Valtimo, Lieksa varastovääpelinä. Jatkosodassa JR 53, PM Kananainen, Sohjananjoki, Kokkosalmi, Kiestingin-Louhen maantie, Kouvola kiväärijoukkueen varajohtajana ja johtajana.

Kotiutettu 25.11.1944 Oulu.

Lauri taisteli talvisodassa JR 25 Kuhmossa kiväärirykmentinjohtajana. Jatkosodassa JR 53 Kananainen, Sohjananjoki, Kokkosalmi, Kiestingin-Louhen maantie, Kangasvaara, Korpilohko kiväärimiehenä ja tarkka-ampujana.

Kotiutettu 15.9.1945 Oulu.

Fransin talvisota: JR 25 Kuhmo, Maunuvaara, Rastin tienhaara, Saunajärvi, Löytövaara kivääriryhmänjohtajana. 

Jatkosodassa JR 53 Kananainen, Sohjananjoki, Kokkosalmi, Kiestingin-Louhen maantie, Kangasvaara, Karhumäki, Äänislinna, Maakannas kivääriryhmänjohtaja.

Kotiutettu 28.2.1944 Oulu.

Väinön talvisota: 3 Pr Nurmijärvi, Muolaanjärvi, Leipäsuo, Munakka, Kiltee, Kämärä, Karilampi konekiväärimiehenä ja ajomiehenä.

Jatkosodassa JR 53 Kananainen, Sohjana, Kiestinki, Uhtuan suunta, Karjalankannas, Tornio konekiväärijohtajana.

Väinö haavoittui 8.8.1941 Kiestingissä ja 6.10.1944 Torniossa.

Kotiutettu 28.11.1944 Oulu.

Nuorin veljeksistä Reino ei osallistunut talvisotaan. Jatkosodan aikaan Reino oli melkein 19-vuotias astuessaan sotapalvelukseen: Jv.Koul.K 15 Länsi-Syväri, Syvärin asemataistelu, Sammatti, Vitele, Kaukjoki, Salmi, Pitkäranta, Uusikylä, Uuksu, Ruhtinaanmäki, Uuksujärvi, Kemin valtaus lääkintämiehenä.

Reino haavoittui 13.7.1944 Nietjärvellä.

Tervetuloa kevät!

 

Iijoki on auennut ja ainoastaan muutama jäälautta ajelehti vielä mökin ohi. Kevään tulo tarkoittaa kevättöitä ja niitähän isolla tilalla riittää.

Ensimmäisenä tehtävälistalla oli rantamökin ja -saunan kuntoon laittaminen. Mökki on satunnaisesti vuokralla kesän aikana, joten sen pitää olla kunnossa kun ensimmäiset vieraat saapuvat.

Vanhasta pihasaunasta pelastamani puulaatikko ja kaappi saivat uuden paikan rantasaunan terassilta.

Lumi ei ole vielä täysin sulanut, joten haravaa näytettiin vain osalle mökin pihaa.

Kaikkiin rakennuksiin pääsi jo kuivin jaloin, joten aukaisin niiden ovet ja päästin valoa ja raitista ilmaa sisälle.

Kellari oli säilynyt talven yli suht kuivana. Siellä riittää lattian lakaisu. Kellarin katto on tarkoitus uusia, mutta sen aikataulusta ei vielä ole tietoa.

Aittakin on säilynyt talven hyvässä kunnossa. Lattian lakaisu ja pölyjen pyyhintä riittää aitankin sisätyönä. Ulkotyönä aitta maalataan ja sen katosta puhdistetaan sammal.

Myös puohille riittää pintaputsaus. Tavaroiden järjestystä pitää miettiä uusiksi, jotta ne tulevat paremmin esille. Puohin ulkopuoli maalataan muiden piharakennusten kanssa yhtäaikaa.

"Silpputeatteria" siivotaan ja järjestellään mikäli on ylimääräistä aikaa. Sitä on jo talven aikana aloiteltu ja löytöinä oli useampi vanha työkalulaatikko, joista vanhin on vuosiluvulla 1872. Nämä työkalulaatikot on tarkoitus viedä esille isollepuolen.

Ladosta löytyy myös useita vanhoja suksipareja.

Kesänavetta ja sen yhteydessä oleva lato siivotaan myös mikäli on aikaa. Tätäkin projektia on aloitettu jo viime kesänä ja silloin ladon alakerta oli jo aika siistissä kunnossa. Nyt se näyttää taas tältä..

 

Tekemistä siis piisaa, mutta mistään ei oteta stressiä!