Mainostan ihan ensi alkuun Instagram-sivua hirvelan_kotimuseo. Blogikirjoituksia ilmestyy vain kahden viikon välein ja Facebookin suhteenkin olen ollut hyvin laiska joten ajattelin, että Instagramia tulisi päivitettyä vähän ahkerammin. Kännykkä kulkee aina mukana ja tykkään ottaa paljon kuvia niin jaan niitä tästä lähtien myös Instagramissa.
Olen pohtinut mistä tila on saanut nimen Hirvelä. Vanhoista kartoista ja maakirjoista selviää, että jo ennen asutusta tilaan on kuulunut Hirvenkivenojanniitty, Hirvenkivenojankorpi ja tilaa on halkonut oja nimeltä Hirvenkivenoja. Tämän ojan varrella sijaitsi aikanaan myös tilan mylly.
Hirvelän tilalta ei ole löytynyt esihistoriallisia esineitä/asioita, mutta molemminpuolin naapuritiloilta niitä on löytynyt. Löydöt on arkistoitu Museoviraston kyppi.fi -sivustolle ja niitä on mm. kvartsi-iskokset, tuura ja kivitaltta sekä asuinpainanteita.
Kalevassa 27.2.2006 oli artikkeli otsikolla Suomalaiset, Karhun ja Hirven heimoa. Artikkelissa kerrotaan miten suomalaisten esivanhemmat palvoivat Otavan alla Karhua ja Hirveä. Hirvestä kirjoitetaan: Kivikauden ajan ihmisille pohjoisessa se oli pyhä eläin. Saaliseläimenä hirvi oli monikäyttöinen ja siksi arvokas. Kalliotaiteessa ja kiviveistoksissa hirviaiheet ovat yleisimpiä karhun ohella.
Tämän pohjalta on mielenkiintoista, että isosetä Niilo löysi juuri hirvenpäätikarin läheltä kivikauden asutusta. Kalevan artikkelissa vuodelta 1975 silloinen Pohjois-Pohjanmaan museon johtaja mainitsi, että kaikissa Suomessa löydetyistä eläimen kuvalla koristetuissa esineissä on aiheena joko hirven tai karhun pää.
YLE kirjoittaa uutisartikkelissa 11.11.2019 kuinka sata vuotta sitten Suomen hirvikantaa uhkasi sukupuutto. Hirvi on ollut kokonaan rauhoitettu vuosina 1868-1896. Viime vuosisadan alkupuolella salametsästys uhkasi hävittää hirvet sukupuuttoon.
Uutisia Iistä ja Yli-Iistä vuosilta 1900-1924 selviää, että hirvi on ollut todella harvinainen vieras.
Hirvi Iissä - aikaisemmin ei miesmuistiin
Hirven näkivät lokakuun 1. päivänä 1903 muutamat Pernun ja Tapion talojen miehet ollessaan takavainiolla heiniä hakemassa. Kotiin palattuaan he ilmoittivat asian toisillekin miehille. Nämä lähtivät vielä katselemaan eikö mainittu elukka näyttäytyisi uudelleen. He näkivätkin verrattain läheltä hirven menevän maantien yli. Miehet kertoivat sen olleen paljon suuremman tavallista hevosta. "Mainittua laatua eläintä ei liene miesmuistiin ollut Iissä vierailemassa."
- Kaleva 8.10.1903.
Hirvi Ulkokrunnissa - säilyneekö vaasalaisilta hylkimiehiltä
"Noin kolme penikulmaa Iijokisuulta Ulkokrunnin saarella olivat viime viikolla siellä olevat tavanneet suuren uroshirven uiskentelemassa jäiden joukossa. Tämän huomattua olivat luotsit uittaneet hirven rantaan. Alussa oli se vähän ihmisiä pelännyt, vaan kun oli rantaan päässyt, ei ollut tahtonutkaan miehistä erota. Kooltaan oli hirvi niin suuri, ettei mies ylettynyt päähän koskemaan. Sarvet se oli vasta pudottanut eikä niistä ollut kuin lyhyet tyngät jäljellä. Saarella kuuluu olevan vaasalaisia hylkeenpyytäjiä, joten on epävarmaa säilyneekö tämä harvinainen elukka hengissä." - Kaleva 10.6.1907.
Hirvelä on ollut nimettynä jo ennen kuin ensimmäiset asukkaat saapuivat tilalle. Hirvi oli siihen aikaan todella harvinainen eläin ja rauhoitettu kokonaan. Hirvelä-nimi ei siis ole tullutkaan siksi että paikassa olisi kuhissut hirviä (tämä oli minun veikkaus nimen alkuperästä). Vastausta nimeen en tiedä. Hirvi-sanaa esiintyy kuitenkin sen ympäristössä vanhoissa kartoissa ja hirvi on ollut kivikautisille ihmisille tärkeä eläin.
Oulun läänin henkikirjoissa alkaen vuodelta 1868, kun ensimmäiset asukkaat asuivat tilalla, tilan nimeksi on merkitty Hirvola. Hirvo on hirven vanhempi nimitys. Vuoden 1887 henkikirjassa tilan nimi on jo Hirvelä.
Kovien pakkasten aikaan tutkailin kuvia joita otin viime huhtikuussa Kansallisarkistossa Helsingissä. Siellä oli nähtävänä kartta vuodelta 1852 jossa Hirvelän tila näkyi Isojaon aikaisessa muodossa. Karttaan on myöhemmin merkitty lyijykynällä uusi tilanumero 45 ja nimi Hirvelä.
Kartassa on mielenkiintoista se, että siinä näkyy ensimmäisen asuintontin paikka (torppatontti). Olenkin vertaillut sitä nykyisiin karttoihin ja miettinyt kovasti, missä mahdollisesti tilan ensimmäiset rakennukset ovat sijainneet mikäli ne on karttaan piirretyllä tonttipaikalla olleet.
Lopputuloksena päädyin siihen, että tontti on ollut lähellä nykyistä maantietä vanhan petäjän vieressä.
(Kartoissa olen ympäröinyt kohdan joka minusta näyttää olevan kaikissa kartoissa sama. Ensimmäisen kartan punainen neliö on torpan tontti.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti