Jatkona Reino-papasta kertovaan postaukseen sopii hyvin tämä muistelu mummostani Rauhasta. Mummolla ja papalla oli ikäeroa vain alle kuukausi: Reino-pappa syntyi 10.1.1923 ja Rauha-mummo 2.2.1923. Sen sijaan heidän lapsuutensa erosivat toisistaan kuin yö ja päivä.
Reino syntyi perheen kuopuksena kahdeksan sisaruksen keskelle, ja hänen kasvuympäristönään oli suuri maatila.
Rauha puolestaan oli perheensä ainoa lapsi. Hän asui vaatimattomassa mökissä ja menetti äitinsä jo yhdeksänvuotiaana.
 |
| Mummon kotitalo Tannilassa. |
 |
| Perhekuva |
 |
| Rauha ja hänen Anna-mummo |
Rauha aloitti koulun kuusivuotiaana. Koulu oli lähellä, vain joki erotti sen kotoa. Hänen mummonsa Anna opetti hänet lukemaan jo ennen kouluikää. Koulussa tarjottiin jo tuolloin ruuaksi ruis- tai kaurapuuroa.
Heti koulun päätyttyä, 12-vuotiaana, Rauha lähti kotoaan.
Rippikouluun hän meni tätinsä luota. Siellä hän tutustui erääseen ison talon tyttöön ja sai asua rippikoulun ajan tytön kotitalossa Havulassa. Rippikoulun jälkeen Rauha jäi taloon vielä piikaksi.
Talvisodan aikaan Rauha toimi kotiapulaisena maatilalla, jossa oli lehmiä, lampaita, vasikoita ja useita lapsia. Talon isä oli rintamalla ja äiti viikon synnytysreissulla, joten Rauha huolehti yksin sekä lapsista että tilan eläimistä.
1940-luvun alussa hän työskenteli Turvalla, joka oli kiireistä mutta mukavaa aikaa. Sieltä alkoi myös mummon ja papan rakkaustarina.
Vuonna 1945 Rauha saapui Hirvelään. Häntä ujostutti kovasti, mutta vastaanotto oli lämmin. Rauha muisteli, miten ystävät auttoivat järjestämään pienet häät. Vielä myöhemmällä iällä yksi ystävä ihmetteli, kuinka morsian joutui hääaamunaan lähtemään navettaan.
"Se oli siihen aikaan niin, että piti lehmä tuoda taloon, kun tuli miniäksi. Minulla ei ollut sellaista tuotavaksi."
Hirvelässä asui saman katon alla kolme miniää, Rauha viimeisimpänä. "Pari vuotta oli kolme miniää, ja kapustat on ehjinä pysyneet." Elämä oli silti sopuisaa ja Rauha piti kovasti anopistaan Matildasta.
Rauha rakasti käsitöitä. Hän kutoi sukkia, teki seinävaatteita, virkkasi sängynpeitteitä ja oli innokas kangaspuiden käyttäjä. Hän piti myös matkustelusta muiden eläkeläisten kanssa ja muisti usein läheisiään korteilla.
85-vuotiaaksi asti Rauha asui yksin kotitalossaan Hirvelän tilalla. Sitten hän halusi muuttaa lähemmäksi Yli-Iin palveluja.
Loppuvuotensa Rauha-mummo vietti Yli-Iin palvelukeskuksessa. Vielä viimeisinä aikoina kertotaulut olivat hänen muistissaan kirkkaasti. Joskus vuoteesta kuului pientä supinaa, kun mummo muisteli Isä meidän -rukousta. Sekin säilyi hänen mielessään loppuun asti.
Rauha-mummo eli pitkän elämän. Hän ehti elää yli 98-vuotiaaksi ja nukkui pois kesäkuussa 2021.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti