Vaikka syntymäpaikkani on Oulu, on Yli-Iin mummola ollut aina tärkeä paikka jo lapsuudesta lähtien. Yli-Ii oli itsenäinen kunta vuoden 2012 loppuun saakka. Vuoden 2013 alusta kunta liittyi osaksi Oulua.
Hirvelän mummolan ansiosta Yli-Iin historia on kiinnostanut minua paljon enemmän kuin Oulun historia. Siksipä olenkin mielenkiinnolla tutkinut kaikkea Yli-Iihin liittyvää.
Oulu on vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Maarit-sisko oli käymässä, ja sääkin oli mitä mainioin, päätin järjestää kuvaukset tulevaa kulttuuripääkaupunkivuotta varten. En toki edelleenkään tiedä, missä tulen kuvia käyttämään, mutta onpahan jotain takataskussa, jos tarvii 😀
Yli-Iissä ehkä perinteisin kansallispuku on ollut Peräpohjolan puku. Myös mummollani oli sellainen, ja hänen pukunsa on hieman muokattuna ja uudistettuna serkkuni käytössä - mikä on todella hieno juttu!
Minun Peräpohjolan pukuni on lähtöisin puolisoni mummolta. Pukua on vähän muokattu, ja olen hankkinut siihen lisäksi erilaisen essun ja tykkimyssyn. Tässä puku viime perjantain kuvauksissa Ainon päällä.
Vaikka kansallispukuja voi hankkia ihan omien mieltymyksien mukaan, päätin jossain vaiheessa, että Oulun tytöllä pitää olla myös Oulun puku.
Etsin pukua joitain kuukausia, ja pari hyvää Tori.fi-ilmoistusta meni sivu suun. Kunnes kesällä Maarit yllätti: hän asteli vanhempieni vintin portaat alas Oulun seudun kansallispuvussa. Olin aivan ällikällä lyöty! Kyseessä oli harmi vain lasten puku. Muistin kyllä, että vanhempieni kaapissa oli lasten kansallispuku, mutta luulin sen olevan Peräpohjolan puku.
Onneksi tämä Oulun seudun lasten puku oli tehty niin hyvillä saumavaroilla, että sain ompelijan avustamana muokattua siitä itselleni hameen. Myös essu sopi minulle hyvin. Liivissäkin oli varoja, mutta se jäi silti sen verran naftiksi, että päätin hankkia Tori.fi:stä löytyneet liivin, paidan ja avainkokan.
Maaritin päällä oleva puku on löytö netistä.
Maaritin puvun avainkokan löysin nettihuutokaupasta. Pukuihin kuuluvat korut taas löytyivät Vintedistä ja Tori.fi:stä. Eli kyllä vain - kansallispukuharrastus vie nopeasti mukanaan, ja kaikki mahdolliset kauppapaikat tulevat tutuiksi.
Toivon löytäväni vielä Oulun pukuun kuuluvan tykkimyssyn käytettynä. Uutena niiden hinnat ovat minun ulottumattomissa.
Näiden pukujen kanssa otettiin sitten muutamia kuvia.
Toinen tämän blogin aiheista liittyy kotiseutulauluihin. Minulla on ollut jo pidempään kirjahyllyssäni lauluvihkonen, jonka löysin edesmenneen mummoni tavaroiden joukosta. Kyseessä on Toivo Hyyryläisen Lapsuuden maja - Kotiseutulauluja. Vihkossa on monia kivoja erityisesti Yli-Iihin liittyviä lauluja
Olin sähköpostitse yhteydessä Toivo Hyyryläiseen ja pyysin lupaa käyttää vihkon lauluja. Sain luvan, ja niitä tullaan laulamaan Hirvelän pirtissä tulevissa yhteislaulutilaisuuksissa.
Koska kuvauksia varten meillä oli hienot puvut, päätimme samalla laulaa pari vihkon laulua. Kun isä vielä suostui säestäjäksi, saimme taltioitua nämä laulut videolle. Ja laulut laulettiin ilman yhtään harjoituskertaa. Siinä mielessä ne menivät suht hyvin.
Isäkin joutui - tai pääsi - yllättäen kuvaushommiin, eikä hän tietenkään ollut varautunut pukeutumisen suhteen. Onneksi Hirvelä on kaikin puolin oikea aarreaitta: kipaisin pikkupuolen vinttiin ja toin sieltä tunnelmaan sopivat miesten vaatteet. Hatun isä löysi naulakosta ja hienot lapikkaat ison puolen pirtistä.
Tässä vielä YouTube-linkit kahteen lauluun:
Lauluni soi kotiseudulle - sävel ja sanat Toivo Hyyryläinen
Oulusta ookkonä - sävel ja sanat Toivo Hyyryläinen
Kuvista ja videoista suuri kiitos H.K!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti