Vuosi 2026 on lähtenyt käyntiin, ja Oululle sekä ympäristökunnille se merkitsee juhlahumua koko vuodelle. Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki.
Viikonloppuna Oulun keskustassa vietettiin kulttuurivuoden avajaisia, ja olin itsekin puolisoni kanssa paikan päällä aistimassa tunnelmia.
Perjantaina kävimme kuuntelemassa 96-vuotiaan harmonikkataiteilijan Veikko Ahvenaisen konsertin. Uskomatonta, miten hänen ikäisenään sorminäppäryys on yhä taiturimaista ja kunto kestää leikiten 60 minuutin konsertin.
Itsellänikin on lahjaksi saatu haitari odottelemassa, että joskus vielä säestän sillä yhteislauluja Hirvelässä.
Lauantaina ohjelmassa oli kansanmusiikkia. Ensin kuuntelimme kansanmusiikin jameja ja myöhemmin seurasimme yhteistansseja torilla. Vetäjillä oli yllään kauniita kansallispukuja.
Tulipa myös maisteltua torin ruoka- ja herkkukojujen tarjontaa sekä ihasteltua eri puolilla toria palaneita jätkänkynttilöitä ja nuotioita sekä hienoja valoteoksia.
Miten kulttuuri näkyy ja on näkynyt Hirvelässä?
Hirvelässä on eletty vuosikymmeniä perinteistä maaseutukulttuuria, joka on näkynyt ihmisten elämässä ja vahvassa yhteydessä luontoon. Yhteisöllisyys on ilmennyt tiiviinä naapuruussuhteina ja talkoohenkenä. Työt ovat jakautuneet vuodenaikojen kierron mukaan.
Perinteitä on pidetty yllä muun muassa käsityötaitojen siirtämisessä jälkipolville. Myös erilaiset perhe- ja kyläjuhlat ovat kuuluneet olennaisena osana Hirvelän perinteisiin ja kulttuuriin.
Paljon tästä on jäänyt historiaan, mutta jotakin on myös säilynyt. Varsinaisia maatilan töitä Hirvelässä ei enää ole: karja hävitettiin 1970-luvulla ja peltojen vuokraviljely loppui 2000-luvulla.
Talkoohenkeä löytyy silti yhä perhepiiristä, ja sen avulla on saatu paljon aikaan, esimerkiksi remontoimalla paikkoja yhdessä.
Hirvelän vanha elämäntapa on nykyään kulttuurihistoriaa. Tätä olen saanut tutkia harrastajamaisesti jo useiden vuosien ajan, ja kuinka mielenkiintoista se onkaan ollut.
Tutkittavaa riittää vielä vuosiksi eteenpäin, niin rikasta elämää Hirvelän tilalla on eletty. Myös paikallishistoria on tullut tutuksi kirjojen, valokuvien, lehtileikkeiden ja erityisesti vanhojen ihmisten kertomusten kautta.
Yhteisöllisyys näkyy nykyään myös erilaisissa tapahtumissa, joita Hirvelässä on jo neljän vuoden ajan järjestetty: avoimia ovia, yhteislaulutapahtumia ja vierailuja.
Hirvelän tila on nykyään kotimuseo, jossa voi tutustua vanhaan aikaan suomalaisella maaseudulla - sellaiseen, joka on jo pitkälti unohtunut nykyajan ihmisiltä. Tätä vanhaa elämäntapaa ja vanhoja esineitä haluamme museossa tuoda esille niin hyvin kuin pienessä perhepiirissä pystymme, ja tuottaa iloa vierailijoille.
Tälle vuodelle, Euroopan kulttuuripääkaupunkivuodelle, olemme jälleen suunnitelleet erilaisia tapahtumia. Luvassa on avoimia ovia, yhteislaulutapahtumia ja muuta mukavaa, kaikenikäisille sopivaa ohjelmaa.
Erityisen innoissamme olemme Yli-Iihin liittyvästä Oulu2026-ohjelman osasta, josta osa toteutuu Hirvelässä 13.6.2026. Tästä kävi oopperalaulaja Virpi Räisänen kertomassa meille eräänä hyisenä pakkaspäivänä tammikuun alussa.
Olen hyvin onnellinen siitä, että Hirvelä Isopuoli - tuo lapsuuden rakas "leikkimökki" - on saanut uuden elämän pienimuotoisena, mutta rikkaana kulttuurin kehtona.
