Lyhyesti sanottuna meillä oli mahtava viikko!
Sää suosi heti maanantaista alkaen. Säätiedotuksessa oli luvattu sadetta alkavalle viikolle ja maanantaina Yli-Iihin ajettaessa vettä tuli runsaasti. Kun oltiin saatu koristelut ja kahvitukset valmiiksi ja ovet avattua sää selkeni. Heti maanantaina kävi yli 20 vierailijaa.
Tiistaikin alkoi sateisena, mutta keli kirkastui kun kello läheni 11 ja vierailuaika alkoi. Tiistai oli viikon hiljaisin päivä. Se ei haitannut yhtään sillä yksi vieraista oli kyläläinen joka osasi kertoa Hirvelästä monia mielenkiintoisia asioita. Oli hienoa, kun pystyi kuuntelemaan hänen kertomuksia melkein keskeytyksettä.
Keskiviikosta eteenpäin kiirettä piti. Onneksi rutiinit olivat jo ehtineet muodostua. Minä availin aamusta ovia, laittelin istumapaikkoja ja roskiksia kuntoon ja putsasin isonpuolen ja puohin irtoroskista. Aino laittoi pikkupuolella tarjoilut ja kahvinkeittimet valmiiksi. Maarit huolehti sekä talon että talon naisten koristelusta. Isäni ja puolisoni olivat ns. jokapaikanhöyliä.
Edelliseen liittyen tilalla on ollut useita höyliä eri käyttötarkoituksiin. Vanhimmat puuhöylät on esillä puohissa ja uudemmat varaston kätköissä. Pirtin seinältä löytyy tynnyrien tekoon tarvittava uurrehöylä. Höylien koko ja muoto vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Isopapalla on ollut käytössä jopa pieni leipähöylä jolla on saanut leivästä sopivia siivuja.
Eli jokapaikan höylää ei taida olla olemassakaan.
Alunperin oli tarkoitus, että minä ja siskoni opastetaan vieraita ja "ujo ja hiljainen" äitini keittää kahvia. No toisin kävi. Talossa syntynyt äitini osasi parhaiten kertoa huoneiden tarinoita. Viikon kuluessa jopa isäni veti omia kierroksia kiinnostuneille vieraille.
Meistä kaikista kehkeytyi oikein oivallisia talon oppaita viikon aikana.
Monilla vierailla oli omia muistoja ja tarinoita Hirvelästä. Jotakin sain kirjoitettua ylös, mutta paljon jäi vielä kirjoittamatta. Toivottavasti saan kuulla heitä vielä joskus uudelleen.
Monelle esineelle löytyi myös nimi. Meidän aika on mennyt täysin siihen, että olemme saaneet rakennukset esittelykuntoon. Esineet ovat jääneet toiseksi ja siksipä suurella osalla esineistä ei ole vielä nimeä saatikka tietoa sen käyttötarkoituksesta.
Onneksi saimme viikon aikana paljon tietoa myös esineistöstä.
Mukavimpia muistoja viikon ajalta tulee olemaan:
1. Sukulaisten tapaaminen. Monet muistelivat lapsuuttaan Hirvelässä ja nuoremmat olivat kiinnostuneita omista juuristaan.
2. Pirtin vanha pieni pöytä. Pöytä on samalla paikalla kun melkein 90 vuotta sitten. Kirjassa Kotini ja juureni on valokuva, jossa kylän nuorisoa on kokoontunut pöydän ääreen vuonna 1936. Saman pöydän ääressä otettiin nytkin kaverikuvia.
3. Kotimuseoon lahjaksi saatu isosetä-Niilon kirves. Vanha kirves palautui kotipaikalleen kortin kera. "Tämä kirves oli Niilo R:n käytössä ja löytyi hänen puukatostansa purettaessa lanssimaalta - - - - - - Lukemattomat taitavat olla ne polttopuukuutiot joiden tekoon tämä kirves on Niilon käsissä ollut osallisena."
Saimme runsaasti kannustavaa palautetta. Se, että moni arvosti työtä jonka olemme tehneet, tuntuu hyvältä. Vaikka isopuoli on aina ollut mielenkiintoinen talo ja nyt parin viime vuoden ajan erityisen tärkeä paikka itselle niin se, että talo on merkityksellinen myös monelle muulle on hienoa!
Viikon aikana taloon ja ympäristöön kävi tutustumassa yli 250 vierasta. Parkkipaikat olivat välillä ruuhkaisia.
Tällaiselle tapahtumalle oli todellakin tarvetta. Kiitos kaikille kävijöille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti