Kortit ja adressit

 

Talossa on käyty läpi elämän kiertokulku. Siellä on synnytty, eletty ja kuoltu. Näistä tapahtumista on muistona kortteja ja valokuvia, kuolinilmoituksia ja adresseja, lehtileikkeitä sekä talossa asuneiden ihmisten kertomuksia.

Talon toisessa kamarissa syntynyt Aino päätti tulla maailmaan lumisena marraskuun päivänä reilu 70-vuotta sitten. Seura-lehdessä 11/1972 kätilö kertoo, ettei hän koskaan tule unohtamaan hääyötään. Kuinka ollakkaan, muuan yli-iiläinen oli päättänyt tulla maailmaan juuri sinä päivänä - - - Morsian oli juuri kirkkoon lähdössä. ´Sitten saa noutaa kun on vihitty, ei ennen´. Kun seremonia oli ohi, saapui noutaja rekipelillä. - - - Terveystalo jäi täyteen hääväkeä, ja nuori, nolo ja hämillinen sulhanen katseli talon portailta nuorikon lähtöä synnytykseen 15 kilometrin päähän. Vasta aamuyöstä tämä pääsi palaamaan onnellisen perhetapahtuman oltua ohi.

Kätilö ei pahastunut tapahtuneesta, vaan lähetti "häälahjalleen" (kätilön itsensä nimitys Ainosta) syntymäpäivälahjan rippikouluikään asti. Vuosikymmeniä myöhemmin Aino ja kätilö tapasivat toisensa. Tapahtumasta on valokuva ja kaunis kirje "häälahjalle".

Eletystä elämästä kertoo lukuisat valokuvat. Vanhimmat niistä ovat 1920-luvulta. Kuvia on rakenteilla olevasta isostapuolesta ja muista rakennuksista, maisemista, ihmisistä ja eläimistä. Vanhimmista valokuvista näen isoisoisovanhempieni kasvot. Yhdessä kuvassa mennään vielä yksi sukupolvi taaksepäin. Kuva löytyy postauksesta Vanhat ompelukoneet ja siinä on isoisoisoisoäitini. Vanhat valokuvat ovat todellisia aarteita!

 

Onnittelukortteja löytyy useammalta vuosikymmeneltä. Kuvissa muutama vanhimmista korteista. Tallessa on syntymäpäiväkortteja, joulukortteja ja äitienpäiväkortteja. Muutama isänpäiväkortti ja  pääsiäistervehdyskin löytyy. Kuvassa on myös sähkösanoma vuodelta 1952 vuosia täyttäneelle isopapalle. Vanhoista postimerkeistä näkee hintojen nousun.

Isopapan täyttäessä 60 vuotta Kaiku-lehdessä kirjoitettiin: Maanvilj. - täyttäessä sunnuntaina 60 vuotta Yli-Iissä tervehtivät ystävät ja tuttavat häntä merkkipäivänään puhein, lahjoin ym. Päivällä kävi onnittelemassa naapurien lähetystö, jolloin hänelle annettiin lahjana mukava keinutuoli. Samalla opettaja V.K puhui päivänsankarille. Iltapäivällä myös toinen lähetystö kävi merkkipäivän viettäjää tervehtimässä, jolloin opettaja K.K piti puheen kosketellen sitä työtä, jonka mnv. teki jääkäriliikkeen aikana. Lahjana ojennettiin mnv. :lle "Aseveljien" kaksi osaa. Illalla pidettiin mnv. kodissa seurat, jolloin khra P.L puhui.

Surullisimpia muistoja ovat kuolinilmoitukset ja adressit. Tallessa on isoisoisovanhempieni kuolinilmoitukset, mutta yhtään omaisille osoitettua adressia en ole löytänyt. En tiedä oliko silloin (vuosina 1928 ja 1931) tapana niitä vielä kirjoittaa.

Vuonna 1943 kuoli isosetä, talon vanhin poika. Vanhimmat tallessa olevat adressit ovat osoitettu hänen omaisille. Isomummo kuoli vuonna 1957. Arkku kuljetettiin linja-auton katolla ja äitini muistaa kun linja-auto pysähtyi ja arkku otettiin alas auton katolta. Siihen aikaan vainajat olivat riihessä tai aitassa. Hautajaisissa oli koko kylän väki ja pöydillä oli valkoiset liinat. Liinojen sivussa oli mustasta kreppipareista kierretyt koristeet. Nämä ovat siis noin 6-vuotiaan tytön muistoja.

Lopuksi kuva korttiteemasta, joka pysyy suosiossa vuosikymmenistä toiseen, kukat.