Tilan asuttaminen ja sen rakennukset

 

Alkukuvan lähde: Maanmittauslaitoksen ilmakuva vuodelta 1950.

Oulun läänin henkikirjasta vuodelta 1869 selviää, että tilalla on silloin ollut ensimmäiset asukkaat. Asukkaat rakensivat savupirtin, jonka koko oli noin 10 x 5,5m. Savupirtti on siirretty pois ja se on nykyään toisen kiinteistön omistuksessa metsittyneen pellon reunassa. Se on suhteellisen hyvin säilynyt, mutta monta kertaa purettu ja koottu.

Vanhoista kirkonkirjoista löytyy tieto, että tilan ensimmäiset omistajat kuolivat tilalla vanhuusikäisinä vuosina 1891 ja 1892.

Suomalaisessa Wirallisessa lehdessä vuodelta 1892 on ilmoitus asumaoikeuden hakemisesta. Ensimmäisten omistajien poika haki asumaoikeutta tilalle äitinsä vielä eläessä. Tätä oikeutta hänelle ei myönnetty.

Isoisovanhemmat muuttivat tilalle 23.11.1892. Perheen kaikki kolme lasta olivat jo syntyneet ennen muuttoa Yli-Iihin (siihen aikaan Pudasjärvi). Suomalaisessa Wirallisessa lehdessä on isoisopapan asumaoikeushakemus tilaan.

Isoisopappa rakensi asuinrakennuksen (pikkupuolen) jolloinkin 1900-luvun vaiheilla. Hän rakensi myös navetan, rehuladon, saunan ja perunakuopan. Nämä lukevat kauppakirjassa, jossa isoisopappa myi tilan pojallensa vuonna 1911.

Vuonna 1946 pihapiirissä on vakuutuskirjan mukaan ollut 3 asuinrakennusta, navetta, talli, karjakeittiö, halkovaja, savusauna, 2 aittaa, paja ja riihi. (Tämän tilanteen ja alun ilmakuvan välillä on vain neljä vuotta.)

Puolet isoisopapan rakentamasta talosta on siirretty 1950-luvulla maantien yli isosedän asuintaloksi. Toinen pääty jäi paikoilleen, ja sitä on laajennettu ja remontoitu runsaasti vuosikymmenien aikana. Tämä vanhin pihapiirin asuinrakennuksista on edelleen asuttu.

Pihapiirissä on myös blogin pääkohde, isopapan rakennuttama 1922 valmistunut talo, isopuoli. Sen vieressä on maakellari. Kellari on vanhojen kuvien perusteella rakennettu yhtäaikaa isonpuolen kanssa, mutta sitä on uusittu, koska maakellarin seinässä on vuosiluku 1943.

Isonpuolen säilyminen nykyisellä paikallaan on ainakin kahdesti ollut vaakalaudalla. Se on ollut huutokaupattavana vuosina 1961 ja 1982. Molemmilla kerroilla se on onneksi saanut jäädä paikoilleen, kun suvun jäsenet ovat tehneet rakennuksesta korkeimman tarjouksen.

Pudasjärven kruununtilojen katselukortissa lukee, että tilaan on kuulunut mylly vuodesta 1877 lähtien. Nykyinen mylly on romahtaneena läheisen ojan varrella. Myllyssä tehtiin päreitä ja jauhettiin jyviä. Päreiden teko tarvitsi enemmän voimaa, joten niitä tehtiin tulvan aikaan.

Mylly toimi siten, että kaksi patoa keräsi yöaikaan vettä altaaseen. Toisen padon lankkuja vähentämällä veden virtausta eli myllyn voimakkuutta pystyttiin säätelemään.

Pihapiiristä löytyy vielä navetta ja talli, pieni pihasauna ja aitta. Aitta on tehty vuonna 1873 ja se on korjattu 1964. Muita rakennuksia on vähän kauempana pihasta.

Opin hiljattain sukulaiselta uuden sanan, kömmänä. Niitä löytyy molemmin puolin maantietä latojen, riihien, aittojen ja kesänavettojen yhteydestä. Ne ovat pieniä laajennuksia, joita on rakennettu jälestäpäin varastoksi.