Kiinnostukseni esivanhempiani kohtaan alkoi noin kolme vuotta sitten. Olin lähestymässä 40 vuoden ikää ja ilmeisesti se sai miettimään kuka minä olen ja mistä minä tulen. Tutkin sekä isän- että äidinpuolen sukuja, mutta päähuomioni kohdistui äidin sukuun. Tämä siksi, että suvulla on konkreettinen paikka, maatila, jossa esivanhempiani on asunut 130 vuoden ajan.
Ensimmäisiä tutkimuskohteita olivat vanhat sukuluettelot. Niitä löytyi netistä (mm Jurvansuu.net) ja sukulaisilta. Lisäksi luetteloita löytyy painetuista kirjoista, kuten Paavo Saukkosen Vesaisesta nykyaikaan.
Kohdatessani joitain epäselvyyksiä halusin itse tutkia henkilöiden historiaa kirkonkirjoista. Vanhempia kirkonkirjoja voi selailla netissä ilmaiseksi. Halusin kuitenkin laajentaa mahdollisuuksia, joten liityin Suomen Sukuhistoriallinen Yhdistys Ry:n jäseneksi. Jäsenenä pääsen tutkimaan (omalta sohvalta käsin) muun muassa uudempia kirkonkirjoja. Tarkoitus oli olla jäsenenä vain vuoden verran. Kiinnostus ei ole kuitenkaan lopahtanut mihinkään, joten maksan edelleen yhdistyksen jäsenmaksun 17e/vuodessa.
Kirkonkirjoista löytyy paljon tietoa. Käytän esimerkkinä Pudasjärveä, koska tila kuului vuoteen 1926 saakka Pudasjärven alueeseen ennen liittymistään Yli-Iihin.
Seuraavat tiedot löytyvät siis netistä.
Pudasjärven rippikirjoja voi lukea vuodesta 1700 vuoteen 1900 asti. Kuvasta näkyy, mitä tietoja rippikirjassa on:
Lasten syntymät löytyy vuosien 1686-1909 ajalta. Kuvassa on tiedot, mitä näistä kirjoista löytyy:
Pudasjärven syntyneissä aviottomasta lapsesta käytetään lisämerkintää Äpärä. Toisilla paikkakunnilla merkintä on joko avioton tai vanhempien kohdalla lukee vain äidin nimi.
Vihityt on saatavilla vuodesta 1686 vuoteen 1910. Vihkikirjasta löytyvät vihkiaika, nimet, vihkipaikka, vihkijän nimi, vihittyjen ikä sekä tilanne ennen avioitumista (naimaton vai leski).
Pudasjärven kuolleet löytyvät ajalta 1686-1910. Kirjoissa on seuraavat tiedot:
Näiden lisäksi kirkonkirjoista löytyy tietoja muuttaneista, kuulutetuista, rippilapsista, pitäjänkokouksista, perunkirjoista jne. Paljon tutkittavaa.
Suuri apu historian tutkimiseen on vanhat sanomalehdet. Haku-toiminnon avulla löytää hyvin artikkeleja henkilöistä, tiloista ja kylien tapahtumista.
Isoltapuolen on löytynyt useita lehtileikkeitä, joissa kerrotaan tilan tai sen asukkaiden historiasta. Tallessa on myös kauppakirjoja, sopimuksia, rakennuspiirustuksia, vakuutuskirjoja, testamentteja, kuolinilmoituksia, huutokauppavihko, perunkirjoituksia, virkatodistuksia ym ym. Nämä olen tallettanut aarteina.
Hautakiviä voi selailla osoitteessa hautakivitietokanta.
Kirjoja olen lukenut kymmenittäin. Suurin osa on ollut saatavilla kirjastoista, mutta monia olen halunnut ostaa itselleni kirjahyllyyn. Edelleen on kirjoja, joita metsästän käytettyinä, koska uusia ei ole enää saatavilla.
Yli-Iihin liittyen olen lukenut Toivo Hyyryläisen kirjan Polkuja pohjoissuomalaiseen kulttuurihistoriaan sekä Yli-Iin veteraanikirjan On isät täällä taistelleet.
Väinö Tolonen on toimittanut kolme kirjaa, joihin on kerätty Uutisia Iistä ja Yli-Iistä 1800-1939 väliseltä ajalta.
Kirja Kotini ja juureni on yksi lempikirjoistani liittyen Yli-Iin historiaan. Siinä on mielenkiintoisia kertomuksia ja runsaasti vanhoja valokuvia.
Valokuvia ja nimiä löytyy myös kirjasta Perinnealbumi 3.
K.A. Wegeliuksen kirjoittama Aseveljet I ja II kertoo jääkäriajasta, johon tämäkin tila ja sen silloinen isäntä oli osallisena.
Yksi mielenkiintoinen kirja on Kotiseutuni Pohjois-Pohjanmaa. Siinä esitellään monen muun kunnan lisäksi Yli-Iin keskusta, koulut ja maatilat vuonna 1970. Tilojen kohdalla on lueteltu asukkaat ja syntymävuodet.
Vanhempi maatilakirja on vuodelta 1933 oleva Suomen maatilat V. Siinä esitellään lyhyesti Yli-Iin kuusi suurinta maatilaa. Kirjassa mainitaan blogin tilalle vievä tie, jota rakennettiin vuosien 1922-1928 välisenä aikana. Maantie päättyi vuosien ajan tilan kohdalle
Tilan historiasta kertovat Museoviraston kohdeinventoinnit vuosilta 1997 ja 2015.
Yksi kirja, jota etsin omaksi on Heikki Annanpalon Kaanperäläiset. Lainakirjasta löysin vastauksia joihinkin mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin sekä selityksen muutamille valokuville, joihin törmäsin skannatessani mummoni vanhoja valokuvia.
Joitain kirjoja olen selaillut löytääkseni kuvia vapaasta Iijoesta. Tällaisia ovat esim Pohjolan voiman historiasta kertovat kirjat.
 |
| Kuva kirjasta Pohjolan Voima 1943-1993 |
 |
| Kuva kirjasta Iijoen vonkamies, J.F.Hiivala |
Lopuksi on pakko mainita vielä Maanmittauslaitoksen vanhat ilmakuvat, jotka tulivat yleisön saataville noin vuosi sitten. Kuvia voi selata ilmaiseksi MML sivuilla . Kuvista näkee vuosikymmenien aikana tapahtuneet muutokset rakennuksissa ja ympäristössä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti